Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2011

Salad in NYC

Julkaistu , kirjoittanut
1

Voe, mikä yö takana! Näin koko yön painajaisia siitä edellisaamun ötökästä. Se luikerteli yöllä suuhuni, teki sisuksiini pesän ja alkoi lisääntymään. :-/ Nohh, alusta huolimatta päivä osoittautui oikein tuotteliaaksi. Kävimme Uptown-kiertoajelulla katsastamassa mm. Harlemin, syömässä salaatit 42nd streetillä ja myöhemmin vielä Brooklyn-kiertoajelulla. Pitihän se Wall Streetin tarkistaa, kun kerta oli ihan matkan varrella. World Trade Centerin paikalle oltiin jo kovasti rakentamassa uusia taloja ja paikalla oli edelleenkin muistomerkkejä ja kunnianosoituksia uhreille.

Tämä oli jo toinen päivä ilman pitsaa ja hampurilaisia! Ehkä tuota salaattilinjaa voisi vielä hetkisen jatkaa, jotta saisi nämä kurvit kohdilleen. Se vaan on ihan uskomattoman vaikeaa, koska joka kulmasta saa uskomattoman hyvää pitsaa ja jäätelöitä ja erilaisia suklaita ja ja ja ja….Mmmmmm. Voiskin syödä vielä jotain.

Bugs and more bugs!

Julkaistu , kirjoittanut
4

TaxiesSeuraava Nykkiläinen päivä alkoi huudolla, kun herätessäni näin jonkin ötökän kömpivän sängyssä vieressä. Se oli niin vikkelä, ettei ehtinyt nähdä mikä se oli ja mihin se meni, mutta herätys ei todellakaan ollut mukava. Aamulla soitin ensimmäisen Skypepuhelun Suomeen, jonka jälkeen lähdimme ostelemaan Jammerille kamerahärpättimiä B&H-liikkeeseen, josta todellakin löytyy kaikki mitä ikinä elektroniikan saralla voi tarvita. Liikkeen omistajat ovat Amisheja joka näkyi myös myyntipuolella, koska joka toisella myyjällä oli myös Amish-hattu päässä ja hiuskiehkurat korvilla. Päädyin juttelemaan yhden myyjän kanssa niitä näitä ja keskustelun päätteeksi hän kaivoi tiskin alta pari kourallista karkkia laukkuuni toivottaen hyvää loppupäivää 🙂 Hauska setä!

42nd Street

Päätimme käyttää loppupäivän kiertelyyn ja ostimmekin Downtown-kiertoajelulle liput. Päivä oli niin kuuma (+32 ja pilvetön taivas), että oli pakko hypätä kesken kiertoajelun bussista pois, kun tuntui, että nahka kärventyy. Hiukan huilittuamme varjossa Manhattanin eteläkärjessä hyppäsimme takaisin bussiin ja ajoimme läpi Little Italyn, Chinatownin ja muut itäpuolella olevat kohteet. Illalla vielä käppäilimme Times Squarille ja Rockefeller Centeriin katsastamaan paikkoja. Times Square oli mahtavampi kuin osasi kuvitellakaan, kun taas Rockefeller Center oli paljon pienempi mitä oli ajatellut ja elokuvista nähnyt.

Meikäläistä on taas kupannut jotkin ötökät (luultavammin ihan vaan itikat) ja koko kroppa on täynnä kutiavia 5-20 cm kokoisia paiseita. Eipä tämä mitään uutta ole vaan tämä ongelma on näköjään minulla vastassa joka paikassa, joten pitäisi vaan älytä käyttää ohovia.

Hmm. Kello on yhdeksän ja meiti on ihan finaalissa. Pää tyynyyn vaan sitten.

Ilotulituksia ja julkkiksia

Julkaistu , kirjoittanut
2

Ensimmäinen kokonainen päivä takana ja aikaero suhteen ei tullutkaan ongelmia, kun valvoi vain tuloiltana tarpeeksi myöhään. Kämppä on kiva ja keskeisellä paikalla Hell’s Kitchenissä. Kiirettä on pitänyt eikä tekemisestä todellakaan ole ollut puutetta.

Ensimmäisenä päivänä kävimme tutustumassa American Museum of Natural Historyyn, joka osoittautui yllättävän mukavaksi kokemukseksi. Sinne löytäminen vain oli ensimmäisetä kertaa Nykissä oleville vaikeaa, koska suuntavaisto ja kartanlukutaito olivat totaalisen hukkateillä. Museoon olisi päässyt majapaikastamme  yhdellä metrolla, mutta jotenkin onnistuimme ottamaan aina väärän metron ja loppujen lopuksi aikaa kului matkaan yli tunti kolmella eri metrolla. Illalla nähtiin todella upea 4th of July ilotulitus! Siellä oli smiley faceja ja Amerikan lippuja ja muita hurjia suorituksia.

Niin ja näimmehän me myös ekan julkkiksen, Liza Minnellin!

Mistä se ajatus sitten lähti?

Julkaistu , kirjoittanut
2

Onko siitä todellakin jo puoli vuotta, kun yhteisen päähänpiston ja viikonlopun harkinnan jälkeen päätimme laittaa asuntomme myyntiin, sanoutua irti töistä ja lähteä kiertämään maailmaa. Aika rientää niin nopeasti, ettei perässä meinaa pysyä. Se kai olikin juuri yksi painavimmista syistä, miksi päätimme suunnitelmamme toteuttaa: ikää tulee lisää joka vuosi ja on parempi toteuttaa haaveensa silloin, kun se vielä on mahdollista. On tässä varmasti jonkinlainen ikäkriisikin kyseessä. Enää ei pysty suoriutumaan asioista siten kuten kymmenen vuotta sitten ja paikkoja on alkanut kolottamaan sieltä sun täältä Sitä on myös tajunnut olevansa kuolevainen ja epätietoinen siitä kuinka monta elinvuotta loppujen lopuksi on enää jäljellä. Vuosia on myös ollut sellainen tunne, että jotain elämästä puuttuu. En ole osannut kohdistaa sitä mihinkään tiettyyn asiaan, joten tämä on myös matka itsensä löytämiseen ja ymmärtämiseen.

Onneksi meillä oli yhteinen haave maailmankuvan avartamisesta. Vieraat kulttuurit, luonto, erilaiset ihmiset ja matkustaminen yleensäkin ovat kiehtoneet meitä kumpaakin jo pitkään. Pienestä pitäen olen katsellut matkaoppaita ja haaveillut erilaisista paikoista, joissa haluaisin vierailla. Olen myös aina haaveillut pidempiaikaisestakin asumisesta ulkomailla, joten ehkäpä sekin haave toteutuu tällä reissulla? Emme tehneet sen tarkempia reittisuunnitelmia, vaan päätimme, että valitsemme seuraavan kohteen vasta aina edellisessä kohteessa, pitäen reissailun spontaanina ja yllättävänä. Matkavakuutus on otettu vuodeksi, jonka jälkeen pitää ainakin vierailla Suomessa.

Tätä kirjoittaessani istumme koneessa kohti matkamme ensimmäistä kohdetta New Yorkia! Matkaa on takana reilut kuusi tuntia ja pitäisikin yrittää nukkua, jotta pääsisi helpommin Nykin aikaan, mutta eihän tässä malta, kun päässä pyörii vain tuleva matka. Jännityksellä odotan mitä tämä vuosi tuo tullessaan ja mistä löydämme itsemme milloinkin. Vain yksi on varmaa: TÄMÄ ON MAHTAVAA!