Orlandosta etelään

Orlando jää taaksemme istuessamme Florida Shuttle Transportationin bussissa kohti Floridan Melbournea lähellä Palm Baytä. Päätimme tulevan kohteemme pari päivää sitten vertaillessamme hotellien ja kuljetusten hintoja Orlandon ja Miamin välillä. Melbourne on puolentoista tunnin ajon päässä Orlandosta ja näyttäisi olevan syrjässä suurilta turistirysiltä, joten majoitusten hinnat ovat edullisia.

Kuljetuskaan ei kustantanut kahdelta, kuin 80 euroa sisältäen ovelta ovelle -kuljetuksen. Florida Shuttle Transportation näyttäisi pienen tutkiskelun jälkeen olevan hinta-laatu -suhteeltaan paras vaihtoehto matkustaa lyhyitä matkoja Floridan sisällä. Matkan voi kätevästi varata ja maksaa kotisivujen kautta ja kuski soittaa edellisenä päivänä kertoen tarkan noutoajan. Me kyllä ehdimme edellisenä iltana hätääntyä, kun soittoa ei kuulunut, joten soitimme itse kuskille ja sovimme noudosta. Ja tässä sitä nyt istutaan kohti uusia kokemuksia!

Orlando oli ihan toisenlainen elämys verrattuna New Yorkiin. Ihan kuin se olisi rakennettu pelkästään turisteja ajatellen. Orlando on unelmapaikka lapsille tai lapsenmielisille, jotka pitävät teemapuistoista ja shoppailuista outleteilla. Oli yllättävää huomata, että vaikka ikää itsellä onkin jo yli 30-vuotta, SeaWorld ja Magic Kingdom rokkasivat yhä! Siellä olisi myös ollut mahdollista osallistua erilaisiin experience-juttuihin, kuten zombientapporisteilyyn ja Titanicin uppoamiseen. Kaiken kaikkiaan lomailu Orlandossa voi käydä hyvinkin kalliiksi, jos ei pidä budjettiaan kurissa. Mutta oli meillä taas niin mukavata 🙂

Katso koostevideo Orlandosta

Disneyn maaginen valtakunta

Orlando on teemapuistojen luvattu maa. Usean päivän tutkiskelun jälkeen päätimme toteuttaa lapsuuden unelmamme ja mennä moikkaamaan Mikkiä Disney Worldin Magic Kingdomiin. Magic Kingdom on Disney Worldin neljästä isosta puistoista vanhin ja perinteisin. Koko maailma on valtava 122 km2 laajuinen alue, johon mahtuu teemapuistojen lisäksi pari vesipuistoa, hotellialueet, retkeilyalue ja Downtown-alue. Vinkkinä teemapuistoihin meneville: International Driven varrelta löytyy Discount Ticket -myymälöitä, joista lippuja saa ostettua halvemmalla.

Aamu alkoi tavallista aikaisemmin ilmaisen shuttle-kuljetuksen lähtiessä puistoalueelle jo puoli kahdeksalta. Shuttle haki meidät kätevästi hotelliltamme ja ajelimme noin 40 kilometriä moottoritietä etelään Epcot-puistoon, josta jatkoimme kahdella Monorail-junalla perille Kingdomiin. Olimme perillä juuri ovien aukaisun aikaan, joten vastassamme oli iloinen Disneyn hahmoista koostuva paraati, joka lauloi “Wishes” -biisiä ja tervehti paraatin varrella olevia ihmisiä. Kyllä täytyy myöntää, että ihmemaalta paikka vaikuttikin, sellaiselta jossa unelmat käyvät toteen. Kaikki rakennuksista ja työntekijöiden vaatetuksesta lähtien oli mietitty loppuun asti teemaan sopiviksi ja jokaisella oli leveä hymy kasvoillaan sekä palvelualttius kohdallaan.

Magic Kingdomissa on seitsemän eri aluetta, joilla jokaisella on oma teemansa. Puistosta löytyy niin fantasiamaailmaa kuin seikkailumaailmaakin. Aamulla ihmisiä ei ollut vielä paljon liikkeellä, joten laitteisiin ei joutunut odottamaan muutamaa minuuttia kauemmin. Päivällä ihmismäärä oli kasvanut niin suureksi, että pahimmillaan jouduimme jonottamaan laitteisiin puolisen tuntia. Mikään Kingdomin maailmoista tai laitteista ei tuottanut pettymystä, vaan mieliala pysyi korkealla kuumuudesta ja ihmispaljoudesta huolimatta.

Ehdottomaksi suosikiksi nousi Haunted Mansion hienoine efekteineen ja kummituksineen. Pimeyden laskeutuessa tuhannet ja taas tuhannet valot sytyttivät kadut uudelleen henkiin ja keskeisellä paikalla ollut Tuhkimon linna sai myös uuden loisteen. 13 tuntisen Disney-päivän kruunasi loppuparaati ja taivaan valaiseva ilotulitus. 10-vuotias lapsi heräsi sisällä henkiin ja sai nauttia siitä päivästä, jonka 23-vuotta sitten olisi halunnut kokea. 🙂

Orlando blooms, päivä SeaWorldissä

Minne kaikki korkeat rakennukset hävisivät? Astuessamme ulos lentokentältä vastassa oli vain vihreitä nurmia, korkeita palmuja ja nihkeä kuumuus. Saavuimme Orlandoon JetBlue-lentoyhtiön koneella, joka on yksi Amerikan halpalentoyhtöistä. Jatkoimme matkaamme taksilla Monumental Movieland -hotelliin, joka sijaitsee International Drivella.

International Drive on Orlandon pääturistikatu, jonka varrelta löytyy lähes kaikki nähtävyydet, teemapuistot, ravintolat ja tustistikaupat mitä ajatella saattaa. Liikkuminen paikasta paikkaan on suhteellisen helppoa kadun päästä päähän kulkevan trolleyn avulla. Verrattuna New Yorkiin täällä on kaikki viimeisen päälle laitettu ja maalattu ja näyttää jopa siltä, että kävelykadut ja tiet olisivat imuroitu! Niin siistiä ja puhdasta täällä on. International Drivea voi verrata Las Vegasin Strippiin, johon kaikki kasinot sun muut turistinähtävyydet on keskitetty. Tarkoituksenamme on kyllä käydä myös piipahtamassa Downtownissa, jos aika vain sallii.

Tänään otimme suunnaksemme Sea Worldin. Liput halpenivat kolmen jälkeen, joten IHOP:n aamiaisen ja altaalla loikoilun jälkeen nousimme hauskasti maalattuun trolleyyn ja ajelimme paikan päälle. Alue on laaja ja lipun hintaan sisältyy useita eri näytöksiä, joten jos haluaa päästä näkemään juuri tietyt showt kannattaa suunnitella reittiä etukäteen. Me emme suunnitelleet, vaan lähdimme vain kävelemään aluetta ympäri ja päätimme mennä niihin esityksiin, jotka sattuisivat sopivasti kohdalle. Ensimmäisen pysähdyksemme, Dolphin nurseryn, kohdalla kastuimme läpimäriksi, kun yksi vekkuli delfiini tuli lähellemme esittelemään taitojaan (otimme tietty kameran tässä vaiheessa esiin), sen jälkeen katsoi meitä ovelasti ja läiskäisi pyrstönsä veteen niin lujaa, että vesi lensi kaarena päällemme. Noh, kesä onneksi kuivattaa eikä kamerallekaan käynyt mitenkään. Muut katsojat saivat vain hyvät naurut ja lopulta se nauratti itseäkin.

Seuraavaksi olivat vuorossa jääkarhut, mursut, pingviinit, maitovalaat, hait, alligaattorit sekä muut nisäkkäät, matelijat ja kalat. Ehdimme nähdä miekkavalasesityksen, merileijonien temppuilunäytöksen ja Cirque du Soleilin tyyliin toteutetun sirkusesityksen. Vaikkakin merimaailma vaikutti viihtyisältä ja näytti siltä, että eläimiä kohdellaan hyvin, hiipi mieleen ajatus millaistahan eläinten elämä siellä mahtaa olla?

So long NYC

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Kaksi viikkoa on nyt tallailtu New Yorkin katuja ja tallailua olisi voinut vielä jatkaa vaikkapa Brooklynin suunnasta. Kaiken kaikkineen Hell’s Kitchen osoittautui loistavaksi sijainniksi ensikertalaisille, koska siinä oli kaikki kulkuyhteydet ja päänähtävyydet lähellä. Majailimme nämä kaksi viikkoa homeaway.com -sivuston kautta varatussa huoneistossa, joten asumiskustannukset pysyivät kohtuullisina verrattuna hotelliasumiseen. Tietenkin nyt, kun kaupunki ja sen julkinen liikenne on tutumpi, voisi majoittua kauemmaksikin ja säästää kustannuksissa vielä enemmän. Meillä oli huoneistossamme käytössä täysin varustettu keittiö, joten luulen, että säästimme ruokakustannuksissa kuitenkin aika lailla.

Kaiken kaikkiaan kaupungista jäi todella hyvä fiilis ja tunne, että sinne pitää jonain päivänä päästä uudelleen pidemmäksi aikaa. New Yorkin syke on jotain mitä ei aikaisimmilla reissuilla ole kokenut. Ja tällaisille kulttuuria rakastaville ihmisille kaupunki tarjoaa mitä moninaisempia elämyksiä Broadwaystä ja museoista lähtien. Vaikka kaupunki onkin iso ja miljoonien erilaisten ihmisten koti, tunsi siellä olonsa turvalliseksi. Kaikki ravintolat ja kaupat ovat auki melkeenpä 24/7 ja kaikkea on tarjolla orgaanisesta ruoasta kunnon pihveihin, K-martin halpatuotteista Versacen huippumuotiin. New Yorkista saa myös aivan uskomattoman hyviä pitsoja, jopa parempia kuin Italiasta! Mmmmmm.

Katso koostevideo New Yorkista

Viimeiset päivät vietimme kierrellen jo tutuksi tulleita katuja, kävimme kolikkopyykillä läheisessä pesulassa ja näimme vielä yhden Broadway-esityksen ”The Motherf**ker With the Hat”, jota tähdittää Chris Rock. Esitys oli tavanomaisempi ja verrattavissa enemmän Suomalaiseen teatteriin, kuin aikaisemmin näkemämme Broadway-pläjäykset. Kävimme myös viimeisen illan kunniaksi syömässä ison veneellisen sushia ja katsomassa Harry Potterin 3D:nä. Täällä 3D-lasit ovat paljon kevyemmät ja sopivat päähän paremmin kuin Suomessa. Oli haikeaa pakkailla laukkuja, mutta onneksi emme ole vielä palaamassa Suomeen, vaan seuraava kohteemme on Orlando!

Moshi Moshi

Jima PoetilaYritimme aamulla varata kuun loppupuolelle Karibian risteilyä, mutta varaus tyssäsi siihen, ettei Carnival Cruisen varausjärjestelmä hyväksynyt suomalaisia luottokortteja. Nohh, sivuille kuitenkin ilmestyi viesti, että ongelmatapauksissa tulee ottaa yhteyttä lähimpään matkatoimistoon ja lähimmän matkatoimiston löytäisi sivuilla olevalla hakukoneella. Sieltähän se matkatoimisto sitten löytyi ja lähdimme lompsimaan sitä kohti.

Perille saavuttuamme aulavartija totesi, että matkatoimisto on kyllä joskus ollut siinä rakennuksessa, mutta on nyt muuttanut jonnekin Rockefeller Centerin kulmille, tarkempaa osoitetta hän ei tiennyt. Ei siinä sitten auttanut, kun ottaa puhelin kauniiseen käteen ja soittaa kotisivuilla olevaan numeroon toivoen, että numero ei ole muuttunut. Puhelimen toisessa päässä vastasi automaatti, joka pyysi painelemaan erinnäisiä numeroita. Lopulta naishenkilö vastasi puheluun ja ehdin sanoa vain “We tried to book a cruise online, but…”, kun ääni totesi, että olin soittanut väärään numeroon ja yhdistäisi oikealle henkilölle. Noh, kohta luurin päästä kuului miesäänellä: “Moshi, moshi”. Hmmm… “can you speak english?” -totesin. Ja taas yhdistettiin seuraavalle henkilölle. Kolmas naishenkilö sitten osasikin auttaa ja pyysi meitä tulemaan toimistolle, joka onneksi sattui olemaan parin korttelin päässä. Aulassa oli tiukka turvavalvonta ja jouduimme antamaan kaikki tietomme vartijoille ja otettiin meistä vielä valokuvatkin.

Aulatsekkauksen jälkeen suuntasimme kurssimme 9. kerrokseen, jossa meitä oli vastassa japanilainen hienoon pukuun pukeutunut mies. Hän ohjasi meidät istumaan marmorista hohtavaan aulaan ja pyysi odottamaan siinä. Hetken päästä japanilainen naishenkilö (jonka kanssa olin juuri puhunut puhelimessa) tuli paikalle ja kysyi kuinka voi meitä auttaa. Selitimme asiamme ja nainen poistui huoneeseensa pyytäen meitä odottamaan aulassa. Siinä marmoroitua ja kullattua aulaa pällistellessämme useampi japanilainen virkailija kävi meitä nurkan takaa kurkkimassa ja ihmettelemässä. Kyllä se vähän pisti ihmettelemään, mutta emme vaivanneet päätä asialla sen enempää. Virkailijamme kävi vähän väliä meiltä kyselemässä lisätietoja ja oli erittäin ystävällinen koko ajan. Lopulta, kun olimme saaneet risteilyn varattua ja teimme lähtöä hän kysyi, että “ Kuinka ihmeessä te meille päädyitte? Olemme japanilaisille business luokan -matkailijoille suunnattu matkailuyritys, joka ei ota asiakkaita henkilökohtaisesti vastaan, vaan hoitaa kaikki varaukset puhelimitse.” Öh, no se selittikin monta asiaa 🙂

Risteilyhankinnoissa olikin päivä jo vierähtänyt paremmalle puolelle ja päätimme suunnistaa Central Parkiin kävelylle. Näimme Strawberry Fieldsin, John Lennonin muistolaatan ja lammella olevia soutajia. Päivän päätteeksi varailimme matkaamme jatkoa seuraavanlanlaisesti: NYC-Orlando-Karibian risteily-Miami-San Francisco.