Sydney – hop on, hop off!

Sydney – tuo kaukainen 4.5 miljoonan asukkaan suurkaupunki. Muistan katselleeni kuvia oopperatalosta ja videoita uuden vuoden ilotulituksesta ajatellen, että tuonne kun joskus pääsisi. Ja täällä sitä nyt ollaan! Löysimme kivan huoneiston Homeaway-sivustolta Camperdownin kaupunginosasta. Sydneyssä asuminen on kallista, mutta hyviä diilejäkin löytää, jos vain jaksaa etsiä. Meidänkin asunto osoittautui paremmaksi, mitä luulimme. Täällä on kattotasanteella uima-allas, tenniskenttä, poreallas ja kuntosali. Katolta näkee keskustan pilvenpiirtäjät. Pimeä tulee kahdeksan aikaan, jolloin miljoonat valot sytyttävät kaupungin yömoodiin.

Alkuviikon vain kiertelimme lähiöiden pikku liikkeitä ja kivoja kahviloita. Loppuviikosta otimme allemme hop on -hop off -bussin. Päivä oli KUUMA ja välillä olo oli kuin paistetulla kananmunalla avokattoisen bussin katolla. Kierros kesti puolitoista tuntia ja kiersi kaikki keskustan tärkeät turistikohteet: oopperatalon, Royal Botanic Gardenin, Hyde Parkin, Chinatownin, Harboursiden sekä Sydney Harbour Bridgen. Kierroksen jälkeen kävimme tekemässä lähempää tuttavuutta vielä oopperatalon ja Royal Botanic Gardenin kanssa.

Vielä oli päivää ja energiaa jäljellä, joten päätimme vielä tehdä veneretken. Tarjontaa retkille oli paljon, me päädyimme kahden tunnin Captain Cook Cruises -kahviristeilyyn. Laiva kierteli Elisabeth, Double ja Rose Bayn sekä Shark Islandin palaten takaisin oopperatalon kulmille. Näimme matkalla nudistirantoja, mahtavia luksuskoteja, paljon purjehtijoita sekä bile- ja hääveneitä. Nähtävästi Sydneyssä on suosittua mennä suurikokoisissa paateissa naimisiin, sillä niitä näkyi paljon. Hääkuvat nähtävästi käydään sitten ottamassa Royal Gardenissa, koska siellä näkyi useita hääkuvaussessioita.

Ilta alkoi jo hämärtää, mutta pakko oli vielä käydä Bondi-kiertoajelu. Bussi kiersi itä-Sydneytä käyden Bondi-rannalla ja sen seutuvilla ajelemassa. Aurinko oli jo laskenut ja vilu hiipi selkäpiitä, kun lopulta saavuimme asunnolle. Olipa oikea turistipäivä!

Frisco a go go!

Katu - San FranciscoTulihan sitä lopulta lämpimiäkin päiviä.

Loppuviikosta sai jopa luopua takista ja kulkea pelkässä t-paidassa. Ensimmäiset palovammatkin onnistuimme saamaan, kun luulimme ettei täällä aurinkorasvaa tarvitse.

San Francisco on kokoonsa nähden rento kaupunki, josta jokainen löytää itselleen jotain. Paikalliset ovat ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä, jotka aloittavat helposti keskustelun huomattuaan olevasi ulkomaalainen.

Frisco jakautuu useisiin alueisiin, esimerkiksi Chinatowniin, Financial Districtiin ja Haight Ashburyn hippialueeseen. Kaupungissa on paljon viheralueita sekä kukkuloita ja löytyy sieltä Amerikan suurin puistokin, Golden Gate Park, joka on 20% Central Parkia suurempi. Kiertoajelu viikon alkuvaiheessa osoittautui taas hyväksi tavaksi kartuttaa kaupungin sisältö ja valita mielenkiintoisimmat kohteet, joihin tutustua tarkemmin.

Talot - San FranciscoElokuu on amerikkalaisten lomakautta ja sen turistikohteissa kyllä huomasi. Esimerkiksi Alcatrazin pääsyliput oli myyty loppuun kolmeksi viikoksi eteenpäin, joten sinne emme monista yrityksistä huolimatta päässeet. Alcatraz rajoittaa muutenkin kävijämääräänsä 3000 henkilöön päivässä, joten tuhansien turistien sinne pyrkiessä, joku jää vääjäämättä ilman lippua. Loppuviikosta kävimme kävelemässä Golden Gaten puistossa, joka on rehevämpi ja enemmän luonnonmukainen kuin Central Park. Sieltäkin kuitenkin löytyy mm. urheilumahdollisuuksia, erilaisia puutarhoja ja näyttelyitä.

Katso koostevideo San Franciscosta.

Kävimme myös tutustumassa Haight Ashburyn hippialueeseen, jonka boheemin fiiliksen pystyi haistamaan alueelle tullessa. Haju osoittautui pian kuitenkin edellämme kulkevan hipin sumutepullosta lähteväksi tuoksuksi, jota hän suhautteli kadulle huudellen ”Hippie spray! Peace and love”! Alue on rakennettu kokonaisuudessaan 60-70-luvun henkeen kirpputoreineen, musiikkidivareineen sekä kahviloineen. Talojen seinille oli maalattu seinämaalauksia, jotka oppaamme mukaan kertovat LSD-tripeillä nähdyistä painajaisista. Janis Joplin on muun muassa aikonaan asunut juuri noilla seuduilla.

Hippikaduilta keskustaan päin kävellessä katujen varsille alkoi ilmestyä toinen toistaan mahtavampia taloja. Koristeelliset talot oli rakennettu vieri viereen ja maalattu erisävyisin houkuttelevin värein. Ihan kuin olisi astunut elokuvan lavasteisiin keskelle karkkitalolähiötä. Vaikka jokaisesta suurkaupungista löytyy rumakin puoli, niin kyllä Frisco on vaihtelevan maaston, viheralueiden, arkkitehtuurin sekä ilmapiirin puolesta varmasti yksi suurkaupunkien ykkösistä!

 

Bugs and more bugs!

TaxiesSeuraava Nykkiläinen päivä alkoi huudolla, kun herätessäni näin jonkin ötökän kömpivän sängyssä vieressä. Se oli niin vikkelä, ettei ehtinyt nähdä mikä se oli ja mihin se meni, mutta herätys ei todellakaan ollut mukava. Aamulla soitin ensimmäisen Skypepuhelun Suomeen, jonka jälkeen lähdimme ostelemaan Jammerille kamerahärpättimiä B&H-liikkeeseen, josta todellakin löytyy kaikki mitä ikinä elektroniikan saralla voi tarvita. Liikkeen omistajat ovat Amisheja joka näkyi myös myyntipuolella, koska joka toisella myyjällä oli myös Amish-hattu päässä ja hiuskiehkurat korvilla. Päädyin juttelemaan yhden myyjän kanssa niitä näitä ja keskustelun päätteeksi hän kaivoi tiskin alta pari kourallista karkkia laukkuuni toivottaen hyvää loppupäivää 🙂 Hauska setä!

42nd Street

Päätimme käyttää loppupäivän kiertelyyn ja ostimmekin Downtown-kiertoajelulle liput. Päivä oli niin kuuma (+32 ja pilvetön taivas), että oli pakko hypätä kesken kiertoajelun bussista pois, kun tuntui, että nahka kärventyy. Hiukan huilittuamme varjossa Manhattanin eteläkärjessä hyppäsimme takaisin bussiin ja ajoimme läpi Little Italyn, Chinatownin ja muut itäpuolella olevat kohteet. Illalla vielä käppäilimme Times Squarille ja Rockefeller Centeriin katsastamaan paikkoja. Times Square oli mahtavampi kuin osasi kuvitellakaan, kun taas Rockefeller Center oli paljon pienempi mitä oli ajatellut ja elokuvista nähnyt.

Meikäläistä on taas kupannut jotkin ötökät (luultavammin ihan vaan itikat) ja koko kroppa on täynnä kutiavia 5-20 cm kokoisia paiseita. Eipä tämä mitään uutta ole vaan tämä ongelma on näköjään minulla vastassa joka paikassa, joten pitäisi vaan älytä käyttää ohovia.

Hmm. Kello on yhdeksän ja meiti on ihan finaalissa. Pää tyynyyn vaan sitten.