Budjettimatkailua Miamista San Franciscoon

Miami TerminalMiami, klo 8.00 paikallista aikaa
Lähtö lentokentälle.

Miami, klo 12.50 paikallista aikaa
Continental Airlines nousi juuri ilmaan ja otti suunnan kohti Houstonia, josta meidän pitää vaihtaa Los Angelesin koneeseen ja lentää sieltä San Franciscoon. Koneemme pääsi kuitenkin lähtemään myrskyn takia yli tunnin myöhässä, joten luultavammin tulemme myöhästymään vaihdoistamme. Saapas nähdä mikä seikkailu tästä tulee ja löydämmekö sekä me että matkatavaramme perille ja milloin. Oli meillä sentäs viihdettä kentällä. Koneeseen astumista odotellessamme saimme seurata huumekoirakoulutusta, jossa koiralle oli piiloteltu ympäri terminaalia paketteja, joita sen tuli löytää. Aina, kun koira löysi oikeanlaisen paketin palkittiin se lyhyellä palloleikkihetkellä. Koulutusta seuraillessa odottavan aikakaan ei tuntunut pitkältä, vaan meni oikein joutuisasti.

Houston, klo 14.10 paikallista aikaa
Saavuimme Houstonin kentälle melkein tunnin myöhässä. Lentomme Los Angelesiin oli merkitty lähteväksi 14.30, joten päätimme yrittää ehtiä koneeseen. Boardin Passissa lähtöportiksi oli merkitty G 37, joka oli toisessa päässä terminaalia. Ei siinä muuta, kuin kamat kantoon ja pikajuoksulla kohti terminaalia. Päästyämme perille huomasimme, että portilla luki San Diego. Siinä hetken hikisinä ja hengästyneinä ihmeteltyämme eräs miesmatkustaja sanoi, että Los Angelesin lento on siirretty portille E 8. Noh, kamat taas kantoon ja pikavauhtia toiseen päähän kenttää. Saavuttuamme oikealle portille helpotukseksemme huomasimme, että koneen lähtöä on siirretty 45 minuuttia eteenpäin, joten ehdimme hyvin koneeseen. Ja eikun taas menoksi.

Los Angeles TerminalLos Angeles, klo 17.15 paikallista aikaa
Huh! Vaikka lento lähtikin myöhässä saimme aikaa kurottua kiinni niin paljon, että lento oli lopulta vain 20 minuuttia myöhässä. Meillä oli 45 minuuttia aikaa siirtyä seuraavaan koneeseen. Tällä kertaa kysyimme lähtöportin henkilökunnalta, joka olikin vaihtunut aikaisemmin ilmoitetusta. Saavuttuamme portille siellä odotti kasa vihaisia ihmisiä. Jotain siellä kuulutettiinkin, mutta ääni oli niin pienellä, ettei siitä saanut selvää. Lopulta kysyimme vieressä seisovalta mieheltä mitä oli tekeillä ja hän kertoi, että ensinnäkin lentoja oli peruttu, mutta kukaan ei tiennyt mitä lentoja ja milloin seuraavat lennot lähtevät ja kuka niihin pääsee.

Siinä samalla huomasimme, että olimme saaneet lennolle kaksi Jamin nimellä olevaa boarding passia, joissa tietenkin oli sama istumapaikka. Noh, eipä siinä sitten kun jonottamaan muiden vihaisten ihmisten jatkoksi, josko ongelma vaikka selviäisi. Tiskille päästyämme meille vain todettiin, että asialle ei voi tehdä mitään ja meidän pitää vain mennä koneeseen ja katsoa onko siellä ylimääräistä paikkaa. Voimme kuitenkin yrittää mennä seuraavaksi lähtevään koneeseen. Teimme työtä käskettyä ja otimme suunnan konetta kohti, mutta meidät käännytettiin ovelta takaisin, koska toisella ei ollut paikkaa. Siinä asiaa sitten tovi selviteltiin, kunnes lopulta meidät päätettiin päästää koneeseen ja onneksi ylimääräinen paikkakin löytyi. Nyt on jännät paikat ovatko laukkumme löytäneet myös perille!

San Francisco, klo 18.30 paikallista aikaa
Perillä! Ja laukutkin löysivät oikeaan paikkaan. Lisätäksemme vielä jännitystä elämään päätimme suunnistaa hotellille julkisilla kulkuneuvoilla. Reilun tunnin verran matkassa meni, mutta perille päästiin. Näköjään olivat tutkineet matkalaukkuni, ottaneet hoitoaineen suojapussista, jättäneet sen niin, että se oli avautunut ja loput varmaan arvaattekin…

Mutta, 15 tuntia matkaa takana! Tämä se on sitä budjettimatkailua! 🙂

Cya later Miami

Miami BeachOlisihan tuota Miamissa voinut viettää pidemmänkin aikaa. Päällimmäisinä mieleen jäivät ihana pitkä hiekkaranta ja lämpimin merivesi, missä on koskaan uinut, Beachilla pyörivät kaikenmoiset tuunatut menopelit kaksipyöräisestä nelipyöräiseen sekä upeat avomalliset Cadillacit ja massiiviset jahdit. Myöskin Miamin luonto kasveineen ja eläimineen on mainitsemisen arvoinen. Rannalla ovat myös hyvät urheilumahdollisuudet lenkkipolkujen, lentopallokenttien ja erilaisten lihaskuntolaitteiden ansioista.

Alligaattori - Gator Park - MiamiParin viimeisen päivän vietimme rannan lisäksi vierailemalla Love&Hate -tatuointiliikkeessä, joka paremmin tunnetaan nimellä Miami Ink. Tatuointeja emme tällä kertaa ottaneet, mutta ideoita kyllä syntyi. Ehkäpä matkan varrella ne voisi toteuttaakin! Kävimme myös Gator Park alligaattoripuistossa, jossa näimme alligaattoreiden lisäksi käärmeitä, liskoja, kilpikonnia ja sammakoita luonnollisessa asuinympäristössään. Kierroksen päätteeksi olevassa näytöksessä esiteltiin alligaattorin hallintataitoja ja laitettiin minut pussaamaan rupikonnaakin nähdäksemme muuttuisiko se prinssiksi. Arvaatte varmaan miten kävi 😉

Katso koostevideo Miamista.

Miamin asukkaista yli 70% on espanjankielisiä ja sen kyllä huomasi. Tuntui, että useissa paikoissa puhui itse parempaa englantia kuin asukkaat. Sanoma meni kuitenkin aina perille ja ravintolassakin sai sitä mitä oli halunnut.

Julkinen liikenne Miamissa perustuu bussien, metromovereiden ja metrojen varaan. Liikenne toimii hyvin ja matkat on helposti suunniteltavissa Miami-Daden sivuilla.

Lämpötila pyöri 34 °C tienoilla koko viikon ja välillä tuli ukkoskuuroja, jotka kastelivat hetkessä läpimäräksi. Emme kuitenkaan kokeneet ilmastoa liian kuumaksi, koska mereltä tuleva tuuli vilvoitti sopivasti. Myöskin taivaalla oli pilviä, joten aurinko ei päässyt paahtamaan suoraan pilvettömältä taivaalta. Saas nähdä millainen keli seuraavassa kohteessa, San Franciscossa, on!

Menoa ja meininkiä Miamissa

South Beach - Miami BeachRanta, lämpöä, ravintoloita ja aurinkoa. Niistä on hyvä lomakohde tehty ja niitä Miami Beachilla riittää. Miami Beach on n.14 kilometrin mittainen saarikaupunki Miamin itäpuolella. Hotellimme sijaitsee South Beachilla Ocean Drivella, joka on ihan rannan vieressä kulkeva koko eteläisen alueen mittainen tie. Tien toisella puolella on oikeastaan pelkkiä hotelleja ja ravintoloita ja toisella puolella ranta.

Ocean Drivesta tulee mieleen Välimeren rantakohteet vieri vieressä olevien ravintoloiden ja niiden sisäänheittäjien vuoksi. Jokaisessa ravintolassa on aamusta alkava happy hour ja erilaisia tarjouksia drinkkien suhteen. Juomat ovat valtavan kokoisia ja toinen toistaan ilosemman värisiä. Illan lähestyessä musiikin volyymi kohoaa ja terassit täyttyvät nuorisosta. Jos ei siedä melua kannattaa majoittua vähän syrjemmälle Ocean Drivesta. South Beachin rannoilla voi bongailla myös julkkiksia. Pari päivää sitten täällä oli nähty Cameron Diaz polskimassa ja ottamassa aurinkoa.

Ja eikun vesille - Miami BeachKävimme tänään tutustumassa Miamiin turistibussilla ja veneellä. Bussi kierrätti meitä ympäri Downtownia pysähtyen Coconut Grovella ja Little Havanassa. Coconut Grove on alue Miamin eteläosassa, jossa on korallista tehtyjä hienoja taloja ja on siellä myös ostoskatu, CocoWalk, pienine liikkeineen. Little Havana taas on keskustan länsipuolella sijaitseva alue, jossa asuu lähinnä Kuubasta tulleita maahanmuuttajia. Siellä on hienoja seinämaalauksia ja pikku ravintoloita, joista saa muun muassa todella suuria kuubalaisia leipiä ja tietenkin sikareita.

Shakiran koti - Miami BeachMatkamme jatkui veneellä, jolla kiersimme muun muassa Star Islandin, johon pääsee asumaan vain julkkikset. Näimme Shakiran, Madonnan, Cherin sekä usean muun tähden luksuskodit. Kalleimman saarella olevan talon arvo on 63 000 000 dollaria! Ei ihan kenen ulottuvilla tahansa.

Venekruisailun jälkeen meillä oli pari tuntia aikaa kulutettavana ennen paluumatkaa, joten päätimme käydä testaamassa Miamin Downtownia kiertävän ilmaisen metrosysteemin Metromoverin. Metromoverin metrot ovat pieniä, ilman kuljettajia liikkuvia vaunuja, jonka kiskot kulkevat korkealla alla olevaa liikennettä häiritsemättä. Sillä on kolme eri reittiä, joilta pääsee kätevästi vaihtamaan muihin kulkuneuvoihin. Vaunuissa oli myös ilmainen wi-fi, jota useat näyttivät käyttävän hyväkseen.

Paluu Miami Beachille ei sujunut ihan odotetun mukaisesti. Bussimme piti tulla neljältä meidät hakemaan, mutta vielä viideltäkään sitä ei näkynyt eikä kuulunut. Lopulta oudosti ääntelevä ja viimeisillä voimillaan liikkuva auto ajoi paikalle ja sammahti siihen. Ei puhettakaan, että auto olisi enää käynnistynyt. Siinä sitä sitten ihmeteltiin ja noin tunnin odottelun jälkeen kilpailevan firman auto vei meidät takaisin hotelleille.

Tästä tuli taas mieleen, että viime kesäisestä Route 66 -matkasta ja tämän kesäisestä USA kiertelystä oppineena taidamme käyttää tästä lähtien vain Gray Linen turistikierroksia. Niillä on jokaisessa turistikohteessa hienot yleensä kaksikerroksiset ja avokattoiset hop on – hop off -bussit ja loistavan humoristiset turistioppaat. Tämän turistikierroksen (Miami Adventures) opas oli meksikolainen, joka puhui todella huonoa englantia, bussi oli pieni ja ylibuukattu, joka lopulta vielä hajosi. Ei siis kannata välttämättä ostaa sikana säkissä sitä matkaa mitä hotellilta suositellaan, vaan kannattaa vähän selvitellä millainen opasreissu on kyseessä.