Ikkunasta siintää Fort Lauderdale, olemme istuneet bussissa neljä tuntia matkalla kohti Miamia. Päivä alkoi leppoisasti aamu-uinnin ja altaalla loikoilun merkeissä, kunnes mieltämme alkoi askarruttaa huomisen Karibian risteilyn aikataulu. Kyytimme (Florida Shuttle Transportation) oli tarkoitus lähteä aamulla puoli kahdeksalta ja olla perillä puoli kahdeltatoista, laiva lähtee Miamin satamasta neljältä. Aloimme käymään uudelleen läpi Carnival Cruisen sivustoa ja selvittämään miten laivaan nousu oikein tapahtuu. Kävi ilmi, että samasta satamasta samaan aikaan lähtee monia risteilyaluksia ja turvatarkastuksia on useampi ennen kuin pääsee tekemään check innin. Sivuilla luki, että check in tulee olla tehtynä 1,5 tuntia ennen laivan lähtöä, mutta mitään osviittaa ei annettu siitä, kuinka kauan turvatarkastuksissa menee aikaa. Päätimme, että varmuuden vuoksi matkaan on lähdettävä jo tänään.
Erinnäisten bussifirmojen sivustoilla seikkailun jälkeen huomasimme, että ainoa bussi, joka kulkee Miamiin vielä saman päivän aikana on tunnin päästä lähtevä Greyhoundin bussi. Sivustolla myös luki, että paikalla on oltava tuntia ennen, mutta päätimme ottaa riskin. Pakkasimme äkkiä laukut, tilasimme taksin ja ajoimme Melbournen kentälle, josta bussit lähtevät. Onneksi bussi oli myöhässä, joten ehdimme siihen mainiosti ja tässä sitä nyt istutaan. Grayhoundin bussit ovat samaa hintaluokkaa kuin Florida Shuttlekin, tällä yhtiöllä vain ei ole ovelta-ovelle palvelua. Näistä taas toisaalta löytyy ilmainen Wi-Fi, jonka avulla ajan saa kulumaan vallan mainiosti.
Melbourne oli aika hiljainen ja syrjässä oleva paikka. Hotellia varatessamme ajattelimme, että kolmen kilometrin matka bussipysäkille ei ole vaikea matka silloin tällöin käveltäväksi, mutta kyllä se melkein 40 asteen helteessä on aika ylitsepääsemätöntä. Yhtenä pilvisenä päivänä kävelimme 12 kilometrin matkan ostoskeskukseen ja takasin ihan urheilumielessä. Muuten viikko vierähti hotellin altaalla ja rannalla loikoillen, leffassa käyden ja töitä tehden.
Viikon alussa saimme myös hieman jännitystä elämään, kun puolen yön aikaan alkoi hotellin hälytysjärjestelmä soimaan. Katselimme ikkunasta pihalle ja ihmettelimme mitä oikein tapahtuu. Ihmisiä juoksi pihalla edes takaisin ja lopulta mekin uskalsimme ulos katsomaan mistä on kyse. Meitä lähellä olevan toisen kerroksen huoneiston sprinklerit olivat menneet päälle ja huoneen sisältä tulvi vettä pihalle. Ihmiset kantoivat tavaroitaan ulos huoneiston vieressä ja alapuolella olevista huoneista ja kohta palokuntakin oli jo paikalla. Usean tunnin kuluttua palokunta poistui paikalta ja meille selvisi, että yhteensä kuusi huonetta oli tuhoutunut palon seurauksena, mukaan lukien naapurihuoneistomme. Välillä sitä sattuu ja tapahtuu. Huomenna alkavasta risteilystä ei ole ehtinyt muodostua minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Saapas nähdä mitä siitä tulee 😉
