Junailua Amerikassa

JunaAjattelin muutamalla sanalla mainita Amerikan junaliikenteestä. Junayhteydet täällä ovat yleisesti ottaen hyvät. Amtrakin sivuilla pystyy tarkistamaan junien kulkuyhteydet sekä varaamaan ja maksamaan liput. Lipuissa ei ole tulostusmahdollisuutta, joten liput lähetetään maksun jälkeen ilmoittamaasi osoitteeseen tai ne pystyy noutamaan juna-asemalta joko automaatista tai luukulta.

Jokaisella asemalla ei kuitenkaan ole asiakaspalvelua eikä lippuautomaatteja, joten kannattaa tarkistaa kotisivuilta lähin asema, josta kyseinen palvelu löytyy. Lippujen hinnat ovat kohtuullisia ja yleisesti ottaen jatkoyhteydetkin on järjestetty hyvin niihin kohteisiin mihin kiskot eivät kulje.

Lippuja ei myydä tiettyyn junaan vaan lippu on voimassa tietyn aikaa, jonka sisällä se tulee käyttää. Myöskään paikkalippuja ei ole mahdollista ostaa, joten voi olla, että täydessä junassa jää ilman paikkaa. Junat ovat yleisesti kaksikerroksisia ja siistejä menopelejä, joilla on mukava matkustaa. Halutessa Amtrak ottaa matkustajan matkalaukut huolehdittavakseen, mutta tämäkään palvelu ei ole tarjolla jokaisella asemalla. Siirtyessämme San Franciscosta Santa Cruziin matkasimme ensin junalla San Joseen ja sieltä bussilla päämääräämme. Hinnaksi kahden henkilön matkalle tuli 40 dollaria, joten tosiaankin ihan kohtuullista.

Frisco a go go!

Katu - San FranciscoTulihan sitä lopulta lämpimiäkin päiviä.

Loppuviikosta sai jopa luopua takista ja kulkea pelkässä t-paidassa. Ensimmäiset palovammatkin onnistuimme saamaan, kun luulimme ettei täällä aurinkorasvaa tarvitse.

San Francisco on kokoonsa nähden rento kaupunki, josta jokainen löytää itselleen jotain. Paikalliset ovat ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä, jotka aloittavat helposti keskustelun huomattuaan olevasi ulkomaalainen.

Frisco jakautuu useisiin alueisiin, esimerkiksi Chinatowniin, Financial Districtiin ja Haight Ashburyn hippialueeseen. Kaupungissa on paljon viheralueita sekä kukkuloita ja löytyy sieltä Amerikan suurin puistokin, Golden Gate Park, joka on 20% Central Parkia suurempi. Kiertoajelu viikon alkuvaiheessa osoittautui taas hyväksi tavaksi kartuttaa kaupungin sisältö ja valita mielenkiintoisimmat kohteet, joihin tutustua tarkemmin.

Talot - San FranciscoElokuu on amerikkalaisten lomakautta ja sen turistikohteissa kyllä huomasi. Esimerkiksi Alcatrazin pääsyliput oli myyty loppuun kolmeksi viikoksi eteenpäin, joten sinne emme monista yrityksistä huolimatta päässeet. Alcatraz rajoittaa muutenkin kävijämääräänsä 3000 henkilöön päivässä, joten tuhansien turistien sinne pyrkiessä, joku jää vääjäämättä ilman lippua. Loppuviikosta kävimme kävelemässä Golden Gaten puistossa, joka on rehevämpi ja enemmän luonnonmukainen kuin Central Park. Sieltäkin kuitenkin löytyy mm. urheilumahdollisuuksia, erilaisia puutarhoja ja näyttelyitä.

Katso koostevideo San Franciscosta.

Kävimme myös tutustumassa Haight Ashburyn hippialueeseen, jonka boheemin fiiliksen pystyi haistamaan alueelle tullessa. Haju osoittautui pian kuitenkin edellämme kulkevan hipin sumutepullosta lähteväksi tuoksuksi, jota hän suhautteli kadulle huudellen ”Hippie spray! Peace and love”! Alue on rakennettu kokonaisuudessaan 60-70-luvun henkeen kirpputoreineen, musiikkidivareineen sekä kahviloineen. Talojen seinille oli maalattu seinämaalauksia, jotka oppaamme mukaan kertovat LSD-tripeillä nähdyistä painajaisista. Janis Joplin on muun muassa aikonaan asunut juuri noilla seuduilla.

Hippikaduilta keskustaan päin kävellessä katujen varsille alkoi ilmestyä toinen toistaan mahtavampia taloja. Koristeelliset talot oli rakennettu vieri viereen ja maalattu erisävyisin houkuttelevin värein. Ihan kuin olisi astunut elokuvan lavasteisiin keskelle karkkitalolähiötä. Vaikka jokaisesta suurkaupungista löytyy rumakin puoli, niin kyllä Frisco on vaihtelevan maaston, viheralueiden, arkkitehtuurin sekä ilmapiirin puolesta varmasti yksi suurkaupunkien ykkösistä!

 

San Francisco – Pump Up the Volume

”Täällähän jäätyy!” oli ensimmäinen ajatus astuessamme ulos San Franciscon lentokentältä. Seuraava aamu ei lupaillut yhtään parempaa, sillä taivas oli pilvinen ja tuuli viileä. Majoituimme Oaklandin puolelle 15 kilometrin päähän San Franciscosta, koska asuminen täällä on huomattavasti halvempaa. San Franciscossa on loistavat julkiset liikenneyhteydet, joten kulkeminen paikasta paikkaan on helppoa. Bussien ja metron lisäksi mäkisillä kaduilla liikkuvat hauskat ”cable car” -vaunut, jotka luovat kaupunkiin ihan omanlaisensa tunnelman. Oaklandista kaupunkiin pääsee kätevästi Bay Area Rapid Transit -metrolla, jota tuttavallisemmin kutsutaan Bartiksi.

Säästä huolimatta hyppäsimme Bartin kyytiin ja ajoimme San Franciscon keskustaan. Kaupunki on suuri 7.5 miljoonan asukkaan kaupunki, jossa riittää kauppoja, ravintoloita ja kulttuuria jokaiseen makuun. Kävelimme mäkisiä katuja satamaan Fisherman’s Wharfille, jossa kävimme moikkaamassa rannan tuntumaan majoittuvia merileijonia. Alcatrazkin näkyi horisontissa kiehtovana ja pelottavana saarena. En kyllä ymmärrä, miten sieltä olisi joku joskus voinut paeta.

Päätimme vuokrata polkupyörät ja ajella Golden Gatelle katsomaan näyttikö silta yhtä hienolta kuin se aikoinaan oli elokuvassa 007 ja Kuoleman katse. Ja näyttihän se! Vastatuuli oli melkoinen ja matkaa sillalle 7 kilometriä. Välillä piti pysähtyä ottamaan kuvia, vaikkakin ilma oli sumuinen eikä sillasta välillä näkynyt juuri mitään. Sillalle päästyämme aurinkokin oli alkanut paistaa, joten päätimme jatkaa matkaa sillan yli kohti Sausalitoa, josta pääsimme lautalla takaisin palauttamaan pyörät. Yhteensä 15 kilometriä tuli pyöräilyä! Ja kroppa kiittää.

Budjettimatkailua Miamista San Franciscoon

Miami TerminalMiami, klo 8.00 paikallista aikaa
Lähtö lentokentälle.

Miami, klo 12.50 paikallista aikaa
Continental Airlines nousi juuri ilmaan ja otti suunnan kohti Houstonia, josta meidän pitää vaihtaa Los Angelesin koneeseen ja lentää sieltä San Franciscoon. Koneemme pääsi kuitenkin lähtemään myrskyn takia yli tunnin myöhässä, joten luultavammin tulemme myöhästymään vaihdoistamme. Saapas nähdä mikä seikkailu tästä tulee ja löydämmekö sekä me että matkatavaramme perille ja milloin. Oli meillä sentäs viihdettä kentällä. Koneeseen astumista odotellessamme saimme seurata huumekoirakoulutusta, jossa koiralle oli piiloteltu ympäri terminaalia paketteja, joita sen tuli löytää. Aina, kun koira löysi oikeanlaisen paketin palkittiin se lyhyellä palloleikkihetkellä. Koulutusta seuraillessa odottavan aikakaan ei tuntunut pitkältä, vaan meni oikein joutuisasti.

Houston, klo 14.10 paikallista aikaa
Saavuimme Houstonin kentälle melkein tunnin myöhässä. Lentomme Los Angelesiin oli merkitty lähteväksi 14.30, joten päätimme yrittää ehtiä koneeseen. Boardin Passissa lähtöportiksi oli merkitty G 37, joka oli toisessa päässä terminaalia. Ei siinä muuta, kuin kamat kantoon ja pikajuoksulla kohti terminaalia. Päästyämme perille huomasimme, että portilla luki San Diego. Siinä hetken hikisinä ja hengästyneinä ihmeteltyämme eräs miesmatkustaja sanoi, että Los Angelesin lento on siirretty portille E 8. Noh, kamat taas kantoon ja pikavauhtia toiseen päähän kenttää. Saavuttuamme oikealle portille helpotukseksemme huomasimme, että koneen lähtöä on siirretty 45 minuuttia eteenpäin, joten ehdimme hyvin koneeseen. Ja eikun taas menoksi.

Los Angeles TerminalLos Angeles, klo 17.15 paikallista aikaa
Huh! Vaikka lento lähtikin myöhässä saimme aikaa kurottua kiinni niin paljon, että lento oli lopulta vain 20 minuuttia myöhässä. Meillä oli 45 minuuttia aikaa siirtyä seuraavaan koneeseen. Tällä kertaa kysyimme lähtöportin henkilökunnalta, joka olikin vaihtunut aikaisemmin ilmoitetusta. Saavuttuamme portille siellä odotti kasa vihaisia ihmisiä. Jotain siellä kuulutettiinkin, mutta ääni oli niin pienellä, ettei siitä saanut selvää. Lopulta kysyimme vieressä seisovalta mieheltä mitä oli tekeillä ja hän kertoi, että ensinnäkin lentoja oli peruttu, mutta kukaan ei tiennyt mitä lentoja ja milloin seuraavat lennot lähtevät ja kuka niihin pääsee.

Siinä samalla huomasimme, että olimme saaneet lennolle kaksi Jamin nimellä olevaa boarding passia, joissa tietenkin oli sama istumapaikka. Noh, eipä siinä sitten kun jonottamaan muiden vihaisten ihmisten jatkoksi, josko ongelma vaikka selviäisi. Tiskille päästyämme meille vain todettiin, että asialle ei voi tehdä mitään ja meidän pitää vain mennä koneeseen ja katsoa onko siellä ylimääräistä paikkaa. Voimme kuitenkin yrittää mennä seuraavaksi lähtevään koneeseen. Teimme työtä käskettyä ja otimme suunnan konetta kohti, mutta meidät käännytettiin ovelta takaisin, koska toisella ei ollut paikkaa. Siinä asiaa sitten tovi selviteltiin, kunnes lopulta meidät päätettiin päästää koneeseen ja onneksi ylimääräinen paikkakin löytyi. Nyt on jännät paikat ovatko laukkumme löytäneet myös perille!

San Francisco, klo 18.30 paikallista aikaa
Perillä! Ja laukutkin löysivät oikeaan paikkaan. Lisätäksemme vielä jännitystä elämään päätimme suunnistaa hotellille julkisilla kulkuneuvoilla. Reilun tunnin verran matkassa meni, mutta perille päästiin. Näköjään olivat tutkineet matkalaukkuni, ottaneet hoitoaineen suojapussista, jättäneet sen niin, että se oli avautunut ja loput varmaan arvaattekin…

Mutta, 15 tuntia matkaa takana! Tämä se on sitä budjettimatkailua! 🙂

Cya later Miami

Miami BeachOlisihan tuota Miamissa voinut viettää pidemmänkin aikaa. Päällimmäisinä mieleen jäivät ihana pitkä hiekkaranta ja lämpimin merivesi, missä on koskaan uinut, Beachilla pyörivät kaikenmoiset tuunatut menopelit kaksipyöräisestä nelipyöräiseen sekä upeat avomalliset Cadillacit ja massiiviset jahdit. Myöskin Miamin luonto kasveineen ja eläimineen on mainitsemisen arvoinen. Rannalla ovat myös hyvät urheilumahdollisuudet lenkkipolkujen, lentopallokenttien ja erilaisten lihaskuntolaitteiden ansioista.

Alligaattori - Gator Park - MiamiParin viimeisen päivän vietimme rannan lisäksi vierailemalla Love&Hate -tatuointiliikkeessä, joka paremmin tunnetaan nimellä Miami Ink. Tatuointeja emme tällä kertaa ottaneet, mutta ideoita kyllä syntyi. Ehkäpä matkan varrella ne voisi toteuttaakin! Kävimme myös Gator Park alligaattoripuistossa, jossa näimme alligaattoreiden lisäksi käärmeitä, liskoja, kilpikonnia ja sammakoita luonnollisessa asuinympäristössään. Kierroksen päätteeksi olevassa näytöksessä esiteltiin alligaattorin hallintataitoja ja laitettiin minut pussaamaan rupikonnaakin nähdäksemme muuttuisiko se prinssiksi. Arvaatte varmaan miten kävi 😉

Katso koostevideo Miamista.

Miamin asukkaista yli 70% on espanjankielisiä ja sen kyllä huomasi. Tuntui, että useissa paikoissa puhui itse parempaa englantia kuin asukkaat. Sanoma meni kuitenkin aina perille ja ravintolassakin sai sitä mitä oli halunnut.

Julkinen liikenne Miamissa perustuu bussien, metromovereiden ja metrojen varaan. Liikenne toimii hyvin ja matkat on helposti suunniteltavissa Miami-Daden sivuilla.

Lämpötila pyöri 34 °C tienoilla koko viikon ja välillä tuli ukkoskuuroja, jotka kastelivat hetkessä läpimäräksi. Emme kuitenkaan kokeneet ilmastoa liian kuumaksi, koska mereltä tuleva tuuli vilvoitti sopivasti. Myöskin taivaalla oli pilviä, joten aurinko ei päässyt paahtamaan suoraan pilvettömältä taivaalta. Saas nähdä millainen keli seuraavassa kohteessa, San Franciscossa, on!