Takana seitsemän tunnin yöinen valveilla vietetty bussimatka, mutta eipähän tarvinnut maksaa majoituksesta. Oli oikeastaan ihan hauska seurata ihmisten öistä käyttäytymistä ja uniääniä. Jotkut kuorsasivat suureen ääneen, yksi mies puhui unissaan ja joku kulki edes takaisin bussin käytävällä. Eräs mies oli selkeästi tympiintynyt vierustoveriinsa, sillä huusi kovaan ääneen aksentilla puhuen: ”You are not in your right place. You are dirty and you smell bad. Go away!”. Tästä aiheutui se, että mies meni lattialle nukkumaan blokaten vessan oven ja porukka kävi vähä väliä sanomassa kuskille, etteivät pääse vessaan. Kuski sitten kilttinä miehenä pysäytteli bussia tien varteen ja kävi potkimassa miestä hereille.
Nyt ollaan Sydneyn lentokentällä ja odotellaan 9 tunnin päästä lähtevää lentoa Balille. Taustalla soi joululaulu ”I’ll be home for christmas” ja meinaa tulla tippa linssiin. Eipä tullakaan jouluksi kotiin. Takana on nyt tarkalleen viisi kuukautta reissun päällä ja seuraavat viisi on vielä edessä. Yritän ajatella tilannetta, mitkä olisi fiilikset, jos olisimme nyt palaamassa Suomeen. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka kuinka perhettä ja kavereita ikävöikin, niin en ole vielä valmis palaamaan. Ja saas nähdä mitä käy tämän reissun jälkeen, kasvaako nälkä vain syödessä? Vielä on iso pala maailmaa näkemättä, voiko sitä vain jättää näkemättä?
Mutta, Wagga Wagga – the place of many crows: ihana pikkuruinen 60 000 asukkaan kaupunki, jossa olemme viettäneet viimeiset kahdeksan päivää sukulaisten nurkissa majaillen. On kyllä ollut oikein sukulaisreissu tämä viisi viikkoinen mitä olemme täällä viettäneet ja hyvä niin! Uusia ystävyyksiä on solmittu ja vanhoja elvytetty henkiin. Kovasti kaikki toivovat, että tiemme päätyisi tänne. Ovat valmiita auttamaan työn ja viisumien kanssa ja eipä tuota tiedäkään mihin sitä tässä vielä päätyy. Nyt on silmät kyllä tällä pariskunnalla niin ammollaan ja otetaan vastaan kaikki vaihtoehdot, mitä vastaan vain kävelee. Välillä on fiilis, että tietenkin tänne voisi jäädä ja välillä koti-ikävän iskiessä sitä ajattelee, että ei pysty näin kaukana rakkaista olemaan.
Olemme kierrelleet Waggan katuja ja asuntoesittelyitä ja yrittäneet hahmottaa itsemme johonkin asumaan. Täällä on nyt kevät ja lämmintä on ollut semmoiset kivat 25-30 astetta. Kesällä kuulemma asteet kohoavat 40 tienoille ja talvella taas voi vastaavasti painua nollaankin. Talot ovat oikein kivoja ja Suomen hintatasoon nähden aika edullisiakin. Pohjapiirrustukset niissä on paljon mieluisemmat kuin suomalaisissa omakotitaloissa: esimerkiksi päämakuuhuoneessa on aina oma wc suihkuineen ja poreammeineen. Yleensä taloissa on myös oma kotiteatterihuone ja uima-allas. Asuntolainojen korkotaso täällä on vain huima, 10 %!!! Ei pysty tuommoista korkoa pieni suomalainen tajuamaan. Huhhuh.
Waggassa on parin kadun varrella oleva keskus, josta löytyy kaikki tarpeellinen. Kaupunki on sopivan suuri etteivät kaikki tunne kaikkia, mutta ei kuitenkaan liian suuri, että ihmiset muuttuisivat kasvottomiksi. Oli hauska nähdä katujen varrella olevia joulutunnelmaan viritettyjä taloja, kun ulkona on lämmintä 30 astetta. Ei sovi yhtälöön ei sitten mitenkään 😀 Meillä oli myös kunnia viettää aikaa ihanan staffi-neidin kanssa, joka nosti meikäläisen koirakuumetta taas asteella. Kyllä sitä sitten, kun maltetaan asettua, niin pitää koirakin hommata! Sanoi tuo ukko siihen mitä tahansa 😉
Mutta, tässä sitä tosiaan venaillaan Balille lähtöä vielä 8.5 tuntia. Sääennusteen mukaan siellä on odotettavissa ukkosta seuraavat kaksi viikkoa 😀 hehee. Jos näin, niin taitaa tulla työpainotteinen kuukausi, jos netti siis toimii 😀 We’ll see!
