”Täällähän jäätyy!” oli ensimmäinen ajatus astuessamme ulos San Franciscon lentokentältä. Seuraava aamu ei lupaillut yhtään parempaa, sillä taivas oli pilvinen ja tuuli viileä. Majoituimme Oaklandin puolelle 15 kilometrin päähän San Franciscosta, koska asuminen täällä on huomattavasti halvempaa. San Franciscossa on loistavat julkiset liikenneyhteydet, joten kulkeminen paikasta paikkaan on helppoa. Bussien ja metron lisäksi mäkisillä kaduilla liikkuvat hauskat ”cable car” -vaunut, jotka luovat kaupunkiin ihan omanlaisensa tunnelman. Oaklandista kaupunkiin pääsee kätevästi Bay Area Rapid Transit -metrolla, jota tuttavallisemmin kutsutaan Bartiksi.

Säästä huolimatta hyppäsimme Bartin kyytiin ja ajoimme San Franciscon keskustaan. Kaupunki on suuri 7.5 miljoonan asukkaan kaupunki, jossa riittää kauppoja, ravintoloita ja kulttuuria jokaiseen makuun. Kävelimme mäkisiä katuja satamaan Fisherman’s Wharfille, jossa kävimme moikkaamassa rannan tuntumaan majoittuvia merileijonia. Alcatrazkin näkyi horisontissa kiehtovana ja pelottavana saarena. En kyllä ymmärrä, miten sieltä olisi joku joskus voinut paeta.

Päätimme vuokrata polkupyörät ja ajella Golden Gatelle katsomaan näyttikö silta yhtä hienolta kuin se aikoinaan oli elokuvassa 007 ja Kuoleman katse. Ja näyttihän se! Vastatuuli oli melkoinen ja matkaa sillalle 7 kilometriä. Välillä piti pysähtyä ottamaan kuvia, vaikkakin ilma oli sumuinen eikä sillasta välillä näkynyt juuri mitään. Sillalle päästyämme aurinkokin oli alkanut paistaa, joten päätimme jatkaa matkaa sillan yli kohti Sausalitoa, josta pääsimme lautalla takaisin palauttamaan pyörät. Yhteensä 15 kilometriä tuli pyöräilyä! Ja kroppa kiittää.