Kuinka hauska ja nurinkurinen maa tämä onkaan! Autot ajavat väärällä puolella, ihmiset kävelevät ja ohittavat väärältä puolelta, ovet aukeavat väärään suuntaan, vesi kiertää lavuaarissa väärin päin, kuu on hassusti, valokatkaisijasta sytytetään ja sammutetaan valot väärin päin ja vuodenajat ovat päinvastoin. Mutta eipä tässä vielä mitään. Täällä myös ilmoitetaan päivämäärät ja luvut yleensäkin toisin päin. Mitä me Suomessa sanoisimme 1.-5.11.2011 täällä sanotaan 5.-1.11.2011. Samoin lentokentällä kuulutetaan ”Boarding starts in 8-3 minutes”. Mikä logiikka tässä on? 😀

Puheessa yleisiä sanontoja ovat ”no worries”, ”see ya later” ja ”sweet”. Välillä näitä käytetään konteksteissa, jotka tuntuvat hullunkurisilta. Jos esimerkiksi kaupan kassa kysyy haluatko ostoksistasi kuitin ja vastaat hänelle ettet kuittia halua, hän vastaa sinulle ”no worries”. ”See ya later” taas on yleisesti käytössä silloin kun erotaan, vaikka tiedossa onkin, ettei toista tule näkemään enää koskaan. ”Sweet” on yleinen termi aina, kun jokin todetaan hyväksi tai oikeaksi. Esimerkiksi antaessasi kassalla tasarahan, myyjä (iästä riippumatta) toteaa tähän yleensä ”sweet”. Yritimme itsekin opetalla noiden sanojen käyttöä, mutta aikaa olisi tarvinnut enemmän, että ne olisi luonnollisesti alkanut tulemaan suusta. Uusi-seelantilaiset ovat kovia juttelemaan ja melkeimpä joka tilanteessa kehitettiin tikusta asiaa. Ei siinä mitään, hyvähän se on kielitaitoa kartuttaa. Mutta, jos rauhassa haluaisi olla, niin se on kyllä vaikeaa näiden suupalttien kanssa.

Ruoka. Täällä luomutuotteet ovat in. Yleisesti tarjolla on luonnonjugurttia myslin ja hedelmien kanssa, hunajaa on myös joka paikassa. Fish and Chipsit ovat yleisiä ruokia sekä munat pekonin kanssa. Pekoni ei ole samanlaista ohutta ja rapeaksi paistettua mihin olemme tottuneet, vaan se on iso, leveä ja ohut ”lätkä”, jossa ei ole lainkaan läskiä. Ketsuppi ei ole ketsuppi vaan ”tomato sauce”, joka maistuu meidän tuntemamme ketsupin sijaan kanelilla maustetulle makealle tomaattimössölle.

Täällä ei tunneta lämmitystä, ei moninkertaisia ikkunoita eikä kiinteitä pattereita. Suurimmassa osassa taloja on yksinkertaiset lasit, irtopatterit sekä sängyissä lakanan alle laitettavat lämpöpatjat. Sinänsä erittäin hyvä keksintö, koska muuten yöllä jäätyisi. Lammasfarmeja on yksi toisensa perään ja niiltä saatava villa on otettu hyötykäyttöön.

Luonto on jokaiselle uusi-seelantilaiselle ylpeyden aihe ja he suojelevatkin sitä tarkasti. Kaikenlainen roskaaminen on kiellettyä tuhansien dollareiden sakkojen uhalla. Jokaisella turistikierroksella muistettiin muistuttaa useaan kertaan, että sen minkä viet mukanasi täytyy myös palata mukanasi. Ohjeita selkeästi noudatettiin, koska missään ei roskia näkynyt. Toisaalta, eipä kyllä niin kaunista luontoa teekään mieli roskata.

Että tämmöstä 🙂

Sweet!