Pyhää vettä ja eurolla mansikoita

Taas uutta reissua putkeen. Luottokuski haki meidät aamulla ja otimme suunnan pohjoissaarta kohti. Aamu oli alkanut rankkasateen merkeissä ja olimme sormet ristissä, ettei koko päivää sataisi. Pitkään jatkunut sade oli jo ehtinyt nousta korkealle, ojat olivat tulvineet yli ja vesi oli vallannut joidenkin liikkeiden lattiat. Autotiellä ajavien skoottereiden matka näytti taittuvan vaivalloisesti, joka aiheutti suuria ruuhkia teille.

Pohjoista kohti ajettaessa ilma alkoi kuitenkin selkenemään ja kun pääsimme Beguliin asti rankkasade oli muuttunut tihkusateeksi. Begulissa on Tree Top -niminen aktiviteettipuisto, jossa voi kiipeillä puissa ja leikkiä Tarzania. Siellä on myös suuria piknik alueita, joissa perheet kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä. Lähellä puistoa on Pura Ulun Dalu -temppeli puistoalueineen, jossa oli kiva käppäillä ja nauttia raikkaasta sadesäästä. Edellisenä päivänä oli niin kuuma, että pieni viileys oli erittäin tervetullutta.

Temppeliltä matka jatkui kohti GitGit-vesiputouksia. Opas vei meidät paikan päälle ja kertoi matkan varrella näkyvistä kasveista ja eläimistä. Vesiputouksiin pääsi halutessaan uimaankin ja Jammerihan tietty meni. Putoukselle johtavan polun varrella oli, ylläri ylläri, kaupustelijoita ja lähinnä lapsi sellaisia. Nuorin kauppamies taisi olla kolmen kieppeillä ja selkesti he tietävät mistä narusta vetää, koska osaavat ottaa oikein surkean ilmeen päälle ja hokevat ”pliis”. Ja auta armias, jos satut yhdeltä ostamaan, niin muut ryntäävät paikalle ja ottavat saman surkean ilmeen, joten sitten on pakko ostaa kaikilta. Parempi, kun ei kanna rahaa ollenkaan mukana, niin ei joudu kiusaukseen.

Matka putouksilta jatkui Banjarin Holy Hot Spings -uimalaan. Meillä ei ollut harmainta haisuakaan, mikä meitä oli vastassa, mutta kuskin ehdotuksesta päätettiin kokeilla tuotakin. Sisäänpääsylippu maksoi 5000 rupiaa, eli semmoiset 40 senttiä per pää. Lähteille pääsi metsän keskellä kiemurtelevaa polkua. Paikan päällä meitä odotti kolme erikokoista allasta ja liuta paikallisia, jotka olivat siellä puhdistautumassa. Onneksi siellä oli pukukopit, joissa pystyi vaihtamaan uikkarit päälle ja siitä pulahtamaa altaaseen. Ensireaktio oli ällötys. Pohja oli limainen, vesi vihreää ja ihoon tarttui vedestä oranssia mömmöä. yhhyyhh. Siinä sitä kuitenkin sitten uitiin ja käytiin hieromassa niskoja lohikäärmeen päästä tulevassa vesivirrassa. Altaan reunalla oli onneksi suihku, jossa pääsi pesemään oranssit mömmöt lopuksi iholta pois.

Aurinko alkoi jo laskea, kun pääsimme lähtemään etelää kohti. Pysähdyimme matkalla vielä paikallisella torilla, jossa myytiin vihanneksia ja hedelmiä. Iso laatikollinen mansikoita maksoi 15 000 rupiaa eli semmoiset 1.30 euroa. Halvalla saa, kun on paikallinen mukana. Muuten olisi taas turistia vedätetty. 🙂