Elefanttiajelu ja äititemppeli

Lähdimme aamulla puoli kahdeksan aikaan ajelemaan itää kohti. Ensimmäinen pysähdys oli elefanttisafarin merkeissä. Halusin välttämättä päästä kokemaan miltä matkaaminen elefantin selässä tuntuu, vaikkei se halpaa lystiä ollutkaan: puolen tunnin ajelu maksoi kahdelta 100 euroa sisältäen lounaan. Paikalla oli seitsemän elefanttia, joilla jokaisella on oma hoitajansa. Hoitaja on ollut saman elefantin kanssa vuosia ja myös kouluttanut sen itse. Elefantti on kuulemma valmis koulutettavaksi viiden vuoden isässä ja koulutukseen menee aikaan noin seitsemän vuotta. Balilla ei ole elefantteja, joten suurin osa tulee kouluttajansa kanssa Sumatralta.

Nousimme fantin, Endron, selkään korokkeelta ja voi jessus, että se oli korkea! Endro töräytteli välillä kärsällään ja lähti tallustamaan eteenpäin. Kyyti huojui puolelta toiselle ja jouduin puristamaan tuolin kaiteesta, että pysyin kyydissä. Matkasimme metsäpolkua pitkin vuorta ylös, joka päässä pysähdyimme ruokkimaan Endron. Elefantit tekevät kuulemma töitä kuusi päivää viikossa ja levähtävät seitsemännen. Elefanttisafarin omistaja ruokkii elefantit ja maksaa hoitajille palkkaa sen mukaan, mitä heillä on asiakkaita. Fantit pestään päivittäin ja ne vaikuttivat oikein hyväkuntoisilta.

Kierroksen lopuksi saimme vielä kyydin vesialtaan läpi ja lopussa Endro nousi etujaloille korokkeen varaan sekä istui alas. Elefanttiajelun jälkeen saimme vielä paijata orankia. Aika siisti kokemus!

Matka jatkui ruokailun jälkeen Besakih-temppelille, jota myös äititemppeliksi kutsutaan. Tänään on täysikuu, joten temppeli oli täynnä hinduja ja erilaisia seremonioita. Temppeli on menettänyt suosiotaan turistien keskuudessa ja en kyllä ihmettele miksi. Vaikka itse temppeli olikin hieno nähtävyys, paikalliset kauppiaat ja kaiken maailman rahankerjääjät ovat pilanneet paikan. Sisäänpääsymaksu temppeliin oli vaivaiset pari euroa, mutta sitten piti palkata opas, josta yritettiin veloittaa ensin 50 euroa. Sanoimme, ettei meillä ole tuollaisia summia mukana ja lopulta hinnaksi muodostui 20 euroa, joka oli sekin ihan liikaa. Sitten piti vielä erikseen maksaa sarongin vuokrasta ja antaa tippiä oppaalle. Tämän lisäksi paikka oli täynnä kauppiaita, jotka yrittivät pakkomyydä mitä milloinkin. Rasittavaa.

Seuraavaksi matka jatkui Kertha Gosan -temppelille, joka oli ihanan pieni ja rauhallinen paikka. Sisäänpääsy oli euron verran ja sarongin sai ilmaiseksi lainaan. Temppeli oli oikein kaunis ja pääalttari oli rakennettu altaan keskelle. Siellä oli myös pieni museo, jossa pääsi tutustumaan paikan historiaan.

Kuskimme halusi näyttää meille synnyinkotinsa, joka oli matkan varrella ja piipahdimmekin siellä mutkan. Koti oli betoniaidan sisään rakennettu usean talon kompleksi, jossa oli oma iso temppeli keskellä kaikkea. Kuulemma hinduilla on aina temppeli kodissaan, joko iso tai pieni. Temppelin ympärillä olevissa mökeissä sitten asutaan ja elellään.

Taivas alko täytyttyä uhkaavasti tummista pilvistä, mutta päätimme vielä käydä katsastamassa veteen rakennetun temppelin Tanah Lotin. Paikalle päästyämme taivas repesi, joten vierailu jäi melko lyhyeksi. Nyt on kuitenkin temppeleitä nähty jokaiseen lähtöön, joten nyt voi keskittyä johonkin muuhun. Huomenna rannalle, jos sää vain sallii 🙂

One thought on “Elefanttiajelu ja äititemppeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.