Aloha Oahu!

Meri - Luau - Oahu - HawaiiHonolulu ja Waikiki-ranta! Honolulu sijaitsee nimensä mukaisesti Oahu-saaren suojaisassa lahdessa. Honolulu osoittautui ihan erilaiseksi lomapaikaksi kuin Mauin Kihei. Kaupunki on täynnä japanilaisia turisteja, kalliita merkkivaateliikkeitä sekä kaikenmoista korkealle hinnoiteltua turistikrääsää.

Waikikin ranta on pitkä hiekkaranta, johon suurin osa turisteista kerääntyy ottamaan aurinkoa. Waikiki tarkoittaa suihkuavaa vettä, joka on osuva nimi, koska aallot lyövät rantaan pärskähtäen korkealle. Aaltojen korkeus vaihtelee paikoittain, joten surffarit kokoontuvat yleensä tiettyyn osaan rantaa ja uijat toiseen osaan. Merivesi oli lämmintä, muttei yltänyt kuitenkaan Miamin lukemiin.

Jos Hawaijille asti on tullut niin, pakkohan yhdet hawaijilaiset kekkerit on kokea! Osallistuimme yksityisellä rannalla järjestettyihin Luau-bilesiin, jossa tarjolla oli hawaijilaisen ruoan lisäksi erilaisia tanssiesityksiä, tulen kanssa temppuilijoita sekä paikallista laulua. Ruoka koostui maan alla haudutetusta possusta, salaateista, kanasta ja naudanlihasta sekä poi-kastikkeesta. Jälkiruoaksi oli tarjolla erilaisia hawaijilaisia kakkuja ja Mai Tait virtasivat sekä alkoholillisina että alkoholittomina versiona. Esiintyjät olivat todella taitavia ja suurin osa heistä oli alkuperäisväestöä tatuointeineen ja pitkine mustine hiuksineen. Laulut laulettiin hawaijiksi ja opetettiin sitä meillekin pari sanaa.

Kävimme myös pyörähtämässä Honolulun eläintarhassa ja katsomassa mimmoinen paikka on kyseessä. Eri eläinlajeja oli kohtalaisen paljon suuresta pieneen ja olosuhteetkin näyttivät olevan kunnossa, vaikka aina se vähän kirpaiseekin nähdä eläimet häkeissä. Tarhassa oli myös puutarha-alueita, joissa pääsi tutustumaan erilaisiin puihin ja kasveihin.

Honolulustakin olisi löytynyt enemmän hiljaisuutta ja luonnon kauneutta, jos olisi lähtenyt saarta kiertelemään. Pearl Harbor oli kokemuksena silmät aukaiseva, eli jos joskus Honoluluun eksyy, kannattaa siellä käydä kierroksella.

Mahalo!

Pearl Harbor

Pearl Harbor - Honolulu - OahuKaikkihan Pearl Harborin tietävät, tai ainakin ovat nimen kuulleet. Paikasta on tehty elokuvia ja kirjoitettu kappaleita. Useat amerikkalaiset muistelevat 7.12.1941 tapahtumia vieläkin surullisin ja kauhunsekaisin tuntein. Mitä tuon päivänä oikein tapahtui ja miksi? Ja mihin tapahtumat johtivat? Siitä lähdimme ottamaan selvää.

Japani hyökkäsi yllätyshyökkäyksen Pearl Harboriin joulukuussa 1941. Iskun seurauksena Yhdysvallat osallistuivat toiseen maailmansotaan. Syy Japanin hyökkäykseen oli Yhdysvaltojen asettaman kauppasaarto (etenkin öljy) Japania kohtaan. Koska Japani kävi sotaa, kauppasaarto uhkasi lamauttaa koko sen sotakoneiston. Niinpä Japani koki ainoana vaihtoehtonaan hyökätä yhdysvaltoja vastaan. Vaikka hyökkäystä osattiin odottaakin, niin siihen ei kuitenkaan oltu valmistauduttu tarpeeksi hyvin. Vielä siinäkään vaiheessa, kun tutka näytti massiivisen määrän lentokoneita lähestyvän Pearl Harboria hälytyskellot eivät soineet, vaan niitä luultiin omiksi koneiksi.

Tykit - USS Missouri - Pearl Harbor - Honolulu - OahuIskun seurauksena kuoli 2402 merimiestä ja 1282 haavoittui. Yhdysvallat menettivät kokonaan kolme taistelulaivaa: USS Arizonan, USS Oklahoman ja USS Utahin. Osa muista uponneista laivoista nostettiin ylös ja korjattiin. Uponneen USS Arizonan 1177 henkinen miehistö upposi laivan mukana ja toimii tänäkin päivänä miehistön hautana. Arizonan päälle on rakennettu muistomerkki kaikkien uhrien muistolle.

Siinä missä Arizona-laivan uppoaminen aloitti sodan, USS Missouri taistelualus lopetti sen. Tänä päivänä Missouri on sijoitettu Arizonan viereen siten, että se valvoo uponnutta Arizonaa ja sen miehistöä. Japanin antauduttua II maailmansodan päättävät sopimukset allekirjoitettiin juuri Missourin kannella. Laiva on säilytetty ennallaan ja siellä pääsee kokemaan sen aikaisen miehistön elinolot sekä laivan ja aseiden ohjauksen.

Muistomerkin, Missouri-aluksen, sotamuseon ja dokmenttielokuvan kautta sai kattavan käsityksen Yhdysvaltojen astumisesta toiseen maailmansotaan ja myös siitä miten sota lopulta sai päätöksensä.

Paratiisi nimeltä Maui

Parvekenäkymä - Aston Maui Hill - MauiSaavuimme Mauille yön pimeydessä seitsemän tunnin lennon jälkeen. Yön pimeys Mauilla tarkoittaa kirjaimellisesti pimeää. Valosaastetta täällä ei paljonkaan ole, joten tähtitaivas ja kuu pääsevät oikeuksiinsa mustaa taivasta vasten. Matkalla lentokentältä hotellille ei paljon ympärille nähnyt, joten oli jännittävä odottaa seuraavaa aamua millaiseksi Maui paljastuu.

Hotellimme, Aston Maui Hill, sijaitsee saaren eteläpuolella Kihein kaupungissa, joka on parinkymmenen minuutin päässä suurimmasta kaupungista Kahuluista. Astuessamme hotellihuoneeseen emme olleet uskoa silmiämme. ”Huone” osoittautui isoksi kaksioksi, jossa oli kaksi parveketta, kaksi kylpyhuonetta, iso olohuone, keittiö ja makuuhuone, pesukoneet vaatteille ja astioille sekä kuivausrumpu. Huonekorkeus oli viiden metrin luokkaa ja kaikki oli viimeisen päälle siistiä. Varasimme huoneen Hotels.comin 24 tunnin alennuksesta, joten nähtävästi siellä on oikeita helmiäkin tarjolla, sillä huoneen hinta ei todellakaan ollut kallis.

Seuraavana aamuna linnut lauloivat kuudesta alkaen ja oli pakko nousta katsomaan mitä verhon takaa näkyi. Aivan uskomatonta! Pihalla huojui palmuja ja niin kauas kun silmä kantoi näkyi erilaisia kukkia, puita ja kaktuksia. Kaukana horisontissa näkyi vuori, jonka rinteeseen auringonsäteet osuivat saaden vuoren näyttämään lumotulta. Eihän siinä malttanut enää nukkua, vaan oli pakko lähteä tutkimaan saarta lähempää.

Big Beach - MauiKiheissä on useita rantoja, kauppoja ja ravintoloita, joista löytää kaiken tarpeellisen. Päätimme kuitenkin vuokrata auton, jotta pääsemme tutustumaan saareen kokonaisvaltaisemmin. Ja se kyllä kannatti! Ensimmäisenä iltapäivänä päädyimme lähellä olevalle rannalle katselemaan paikallisten rantaelämää. Rannalla oli jonkin verran porukkaa, mutta suurin osa ihmisistä näytti kipuavan vieressä olevalle kukkulalle uimakamppeidensa kanssa. Utelaisuus vei voiton ja lähdimme itsekin kiipeämään kukkulaa ylös. Mitä ylemmäs kiipesi sitä enemmän alkoi rumpujen pauke ja ihmisten laulu kuulua. Kukkulan takaa paljastui pieni suojassa oleva ranta, jossa ihmiset näyttivät olevan todella vapautuneesti. Joillakin ei ollut päällään rihman kiertämää, osa tanssi ja lauloi ja osa muuten vain hengaili. Myös eläimet olivat rannalla mukana ja juoksentelivat vapaina toisiaan jahdaten. Rannalla kierteli alaston seitsemissäkymmenissä oleva pariskunta, joka näytti tuntevan kaikki. He kävivät myös juttelemassa kaikille uusille tulokkaille ja kertomassa rannan tavoista. Rannalle kokoontuminen oli kuulemma joka sunnuntainen tapa kerääntyä yhteen ja katsoa auringonlaskua. Auringon viimeisten säteiden upotessa meren syleilyyn kaikki hurrasivat ja bileet vain paranivat. Tarjolla olisi ollut myös hasiskeksejä ja sienisuklaata, mutta jätimme ne niistä enemmän innostuneille.

Sting - MauiLoppuviikosta pääsimme myös katsomaan Stingiä. Hotellimme concierge soitti huoneeseemme, että Oracle järjestää myyjilleen pippalot parin korttelin päässä olevalla hotelilla johon Sting tulee esiintymään. Rannalle päästettiin myös muita kuuntelemaan konserttia. Mikäs siinä sitten, kun suunta rantaa kohti ja keikkaa kuuntelemaan. Väki ei luultavammin ollut kovin tietoinen asiasta, koska porukkaa rannalla oli melko vähän. Mikäs siinä oli tähtitaivaan alla pehmeällä hiekalla istuessa ja keikkaa kuunnellessa 😉

Maui on tarkka luonnonsuojelusta ja se näkyi kaikessa toiminnassa. Esimerkiksi veneyhteydet saarien välillä on lopetettu, koska se häiritsi valaiden ja muiden merenelävien normaalia elämää liikaa. Myös kierrätys oli järjestetty paremmin kuin muualla Amerikassa. Kauppojen hyllyt notkuivat paikallista luomuruokaa ja viljelijät myivät omia tuotteitaan markkinoilla.

Mauin luonto pysyy vihreänä runsaiden sateiden ansiosta. Sateet voivat tulla ihan yllättäen ja loppua yhtä nopeaa kuin alkoivatkin. Paikalisten mukaan lämpötila ei paljon vuodessa vaihtele, vaan pysyy aika lailla samana. Vuorille kerääntyvien pilvien ansioista kymmenet upeat vesiputoukset pysyvät toiminnassa ja rikastuttavat saaren luontoa.

Voih. Täältäkö nyt pitäisi lähteä… Viikko on vierähtänyt ihan turhan nopeaa. Tänne on pakko päästä uudelleen!

Ajelua serpentiiniteillä ja patikointia sademetsässä

Ja ei kun nokka kohti itäsaarta ja Pipiwain patikkapolkua sekä Waimoku Fallsia. Tieyhteydet itärannikolle ovat rajalliset, joten jouduimme koukkaamaan Kahuluin kautta päästäksemme oikealle tielle. Matka saaren toiselle puolelle kulki pitkin korkeita serpentiiniteitä, jossa maisemat vaihtuivat kuivasta ja kivikkoisesta villiin ja vihreään sade- ja bambumetsään. 15 tunnin reissu osoitautui todellakin vaivan arvoiseksi.

Reitti

Tie - Maui

Matkalla Kipahuluun

Kukkula rannalla – Matkalla Kipahuluun

Rinne – Matkalla Kipahuluun

Sademetsää – Pipiwai Trail – Kipahulu

Tree of souls? & Eija – Pipiwai Trail – Kipahulu

Vesiputous – Pipiwai Trail – Kipahulu

Mystinen bambumetsä – Pipiwai Trail – Kipahulu

Tomb Raider – Mystinen bambumetsä – Pipiwai Trail – Kipahulu

Waimoku Falls – Pipiwai Trail – Kipahulu

Indiana Jones – Waimoku Falls – Pipiwai Trail – Kipahulu

Taukopaikalla – Matkalla Kiheihin – Road to Hana

Vielä pitkä matka edessä – Takaisin Kiheihin – Road to Hana

 

Snorkkelointia Mauilla

Aikainen herätys, uikkarit päälle ja suunta kohti satamaa. Kymmenen hengen ryhmän voimin vene otti suunnan kohti Molokinin kraaterin koralliriuttaa ja sen moninaista eliökuntaa. Riutalla uiskenteli korallien seassa vaikka minkä näköisiä ja kokoisia kaloja, merisiilejä sekä piikkinahkaisia. Pääsimme tavallista paremman sään takia käymään myös riutan reunalla, josta oli syvä pudotus tyhjyyteen juuri niin kuin Nemo-elokuvassakin on kuvattu. Riutan reunalla näimme muiden kalojen seassa myös neljä haita!

Kraaterin jälkeen suuntaisimme Turtle Towniin katsastamaan suuret merikilpikonnat. Pääsimme näkemään niitä ihan lähietäisyydeltä, kun ne tulivat pintaan ottamaan happea. Olivat nähtävästi tottuneest jo niin ihmisiin, etteivät välittäneet meistä ollenkaan vaan tulivat joukkoon uiskentelemaan.