Ihmemaa OZ

*Video:australia

Vau! Olipas hieno kokemus! Paljon jäi vielä ensi visiitin varaan ja tänne pitääkin ehdottomasti tulla uudelleen ainakin käymään, jos ei pidemmäksikin aikaa. Kyllä sitä taas oppi paikallisten kanssa turistessa ja jotain hauskaakin aina välillä putkahti esille.

Australia on laaja 22 miljoonan asukkaan maa. Se sai itsehallinnon Englannilta vuonna 1901, mutta äitimantereen vaikutteet ovat vielä vahvat: esimerkiksi rahoissa on kuningatar Elisabethin kuva, kuningattaren syntymäpäivä on yleinen vapaapäivä,  murre on englannin aksenttiin päin, karkit ovat lollies eivätkä candies tai sweets, tutti on dummy eikä pacifier ja ketsuppi on tomato sauce. Ihmettelin myös, kun puheessa tuli välillä sana “pome” esille. Pitihän sitä sitten alkuihmettelyn jälkeen kysyä, että mitä tuolla tarkoitetaan. Kävi ilmi, että Englannista Australiaan muuttaneita henkilöitä kutsutaan tuolla nimellä (tulee sanasta Prisoner of Mother England), koska alunperin Englanti piti Australiaa vankilasaarenaan ja toi tänne pahimmat rikolliset eristykseen muusta maailmasta. Tuolla sanalla ei kuitenkaan enää ole negatiivistä vaikutusta, kuten sillä alussa oli. Nyt nimittely otetaan ihan huumorilla vastaan. Queenslandin alueella asuvia ihmisiä taas kutsutaan “banana bendereiksi” ja Länsi-Australian asukkaita “sandgropereiksi”.

Australialla on kuusi osavaltiota, joilla on hallinnollisia oikeuksia. Paikalliset valittelivatkin, että on hirveän kallista ja turhauttavaa tämä heidän kolmiportainen hallintonsa. On paikallinen, osavaltiollinen ja valtiollinen hallinto, jotka sitten aina vähän väliä kiistelevät keskenään mikä kuuluu kenellekin ja mikä ei. Aboriginaaleja selvästi syrjitään ja suurin osa heistä onkin työttömänä (60%), alkoholisoitunut ja elää yhteiskunnan varoilla.

Erilaisia hämähäkkejäkin täällä kuulemman on yli 1500 lajia, joista näimme itsekin useita. Yhh. Australiassa on myös maailman myrkyllisimmät käärmeet ja lapsille opetetaankin pienestä pitäen mitä pitää varoa ja tehdä, jos joku myrkyllinen öttiäinen puraisee. Täältä löytyy myös 150 miljoonaa lammasta.

Ja vuodenajathan ovat tosiaan ihan päin pyllyvä. Vähän piti ihmetellä, kun porukka sanoi pitävänsä aina kuuden viikon joululoman ja kouluistakin oppilaat saavat jopa kahdeksankin viikon lomia talven aikaan. Kunnes tietty myöhemmin välähti, että silloinhan on täällä kesä ja se periaatteessa onkin kesäloma. Daa! Taloja koristellaan täällä jouluna Hollywoodin tapaan erilaisin välkkyvin ja vilkkuvin pukein ja poroin ja kyllä jokainen tuntui tietävän, että pukki tulee Suomesta 😉 Hyvähyvä.

Lapsukaiset saavat ajokortin 17 vuoden iässä ja aluksi heillä on vuoden L-lappu takapuskurissa. Täällä on tiukat käytänteet autoilussa ja jos esimerkiksi jäät rikkeestä kiinni saat sekä sakot että menetät pisteitä, jotka sinulle on annettu ajokortin saadessasi. Jos menetät pisteesi, lähtee kortti hyllylle joksikin aikaa.

Asuintalot on usein rakennettu pylväiden varaan. 60-luvulla tulleet maahanmuuttajat kuulemma luulivat, että talot rakennetaan korkealle, jotta terassilta voidaan mäiskiä krokotiileja airolla, mutta tosiasiassa reikä toimii kesällä talon viilentäjänä ja talvella lämmittäjänä. Asuntolainoissa täällä on huimat korot, jopa 10 %, joka on kuulemma ihan normaali korkoprosentti.

Täällä, kuten Uudessa-Seelannissakin, ajat ilmoitetaan usein väärin päin. Joiduin pitkään miettimään, kun uima-altaalla luki ettei sitä saa käyttää 6am-10pm välisenä aikana. Samoin päivämäärät ovat usein väärinpäin. Mieti siinä sitten kahdesti, että mitähän tuolla tarkoitetaan.

Yksi hauska väärinkäsitys sattui, kun kiertelimme marketteja ja katselimme vaatteita. Miespuolinen serkkuni sanoi “Eija, you should buy thongs”, josta minä sitten vaan ajattelin, että mitäs se nyt tommosia ehdottelee. Seuraavana päivänä olimme lähdössä rannalle ja serkun vaimo muistutti “Eija, remember to bring your thongs”. Ja sitten oli jo pakko kysyä, että onko täällä stringit joku juttu, vai mistä tässä on kyse. Kävikin ilmi, että täällä thongs tarkoittaa flip flop -sandaaleja eikä suinkaan alushousuja. Eipä tarvinnut enää ihmetellä tuotakaan, aina oppii uutta 😀 “No worries mate” ja “Cheers” ovat yleisiä lausahduksia. Ja kuulemma mateksi voi kutsua sekä nais- että miespuoleista henkilöä.

Wagga Wagga – home to be?

Takana seitsemän tunnin yöinen valveilla vietetty bussimatka, mutta eipähän tarvinnut maksaa majoituksesta. Oli oikeastaan ihan hauska seurata ihmisten öistä käyttäytymistä ja uniääniä. Jotkut kuorsasivat suureen ääneen, yksi mies puhui unissaan ja joku kulki edes takaisin bussin käytävällä. Eräs mies oli selkeästi tympiintynyt vierustoveriinsa, sillä huusi kovaan ääneen aksentilla puhuen: “You are not in your right place. You are dirty and you smell bad. Go away!”. Tästä aiheutui se, että mies meni lattialle nukkumaan blokaten vessan oven ja porukka kävi vähä väliä sanomassa kuskille, etteivät pääse vessaan. Kuski sitten kilttinä miehenä pysäytteli bussia tien varteen ja kävi potkimassa miestä hereille.

Nyt ollaan Sydneyn lentokentällä ja odotellaan 9 tunnin päästä lähtevää lentoa Balille. Taustalla soi joululaulu “I’ll be home for christmas” ja meinaa tulla tippa linssiin. Eipä tullakaan jouluksi kotiin. Takana on nyt tarkalleen viisi kuukautta reissun päällä ja seuraavat viisi on vielä edessä. Yritän ajatella tilannetta, mitkä olisi fiilikset, jos olisimme nyt palaamassa Suomeen. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka kuinka perhettä ja kavereita ikävöikin, niin en ole vielä valmis palaamaan. Ja saas nähdä mitä käy tämän reissun jälkeen, kasvaako nälkä vain syödessä? Vielä on iso pala maailmaa näkemättä, voiko sitä vain jättää näkemättä?

Mutta, Wagga Wagga – the place of many crows: ihana pikkuruinen 60 000 asukkaan kaupunki, jossa olemme viettäneet viimeiset kahdeksan päivää sukulaisten nurkissa majaillen. On kyllä ollut oikein sukulaisreissu tämä viisi viikkoinen mitä olemme täällä viettäneet ja hyvä niin! Uusia ystävyyksiä on solmittu ja vanhoja elvytetty henkiin. Kovasti kaikki toivovat, että tiemme päätyisi tänne. Ovat valmiita auttamaan työn ja viisumien kanssa ja eipä tuota tiedäkään mihin sitä tässä vielä päätyy. Nyt on silmät kyllä tällä pariskunnalla niin ammollaan ja otetaan vastaan kaikki vaihtoehdot, mitä vastaan vain kävelee. Välillä on fiilis, että tietenkin tänne voisi jäädä ja välillä koti-ikävän iskiessä sitä ajattelee, että ei pysty näin kaukana rakkaista olemaan.

Olemme kierrelleet Waggan katuja ja asuntoesittelyitä ja yrittäneet hahmottaa itsemme johonkin asumaan. Täällä on nyt kevät ja lämmintä on ollut semmoiset kivat 25-30 astetta. Kesällä kuulemma asteet kohoavat 40 tienoille ja talvella taas voi vastaavasti painua nollaankin. Talot ovat oikein kivoja ja Suomen hintatasoon nähden aika edullisiakin. Pohjapiirrustukset niissä on paljon mieluisemmat kuin suomalaisissa omakotitaloissa: esimerkiksi päämakuuhuoneessa on aina oma wc suihkuineen ja poreammeineen. Yleensä taloissa on myös oma kotiteatterihuone ja uima-allas. Asuntolainojen korkotaso täällä on vain huima, 10 %!!! Ei pysty tuommoista korkoa pieni suomalainen tajuamaan. Huhhuh.

Waggassa on parin kadun varrella oleva keskus, josta löytyy kaikki tarpeellinen. Kaupunki on sopivan suuri etteivät kaikki tunne kaikkia, mutta ei kuitenkaan liian suuri, että ihmiset muuttuisivat kasvottomiksi. Oli hauska nähdä katujen varrella olevia joulutunnelmaan viritettyjä taloja, kun ulkona on lämmintä 30 astetta. Ei sovi yhtälöön ei sitten mitenkään 😀 Meillä oli myös kunnia viettää aikaa ihanan staffi-neidin kanssa, joka nosti meikäläisen koirakuumetta taas asteella. Kyllä sitä sitten, kun maltetaan asettua, niin pitää koirakin hommata! Sanoi tuo ukko siihen mitä tahansa 😉

Mutta, tässä sitä tosiaan venaillaan Balille lähtöä vielä 8.5 tuntia. Sääennusteen mukaan siellä on odotettavissa ukkosta seuraavat kaksi viikkoa 😀 hehee. Jos näin, niin taitaa tulla työpainotteinen kuukausi, jos netti siis toimii 😀 We’ll see!

Rannikolle ja takaisin

Canberrasta jatkoimme matkaa kohti rannikkoa. Päädyimme viettämään yön Tomakin nimisessä pikkukylässä tuttavien kesäpaikalla. Tomakista jatkoimme parin tunnin matkan Kiamaan ja sieltä Wollongongiin, josta jatkoimme matkaa takaisin sisämaahan.

Kapusimme autolla Robertson’s nimiseen paikkaan Morton National Parkin sademetsäiselle vuorelle, jossa kävimme teellä vanhassa nunnaluostarissa. Luostari oli upea 1900-luvulla rakennettu rakennus, joka oli kunnostettu vanhaan loistoonsa. Ilma oli usvainen, joka loi luostarille mystisen ilmeen.

Matka jatkui läpi Jugiongin sekä Gundagain kohti Wagga Waggaa. Näillä seuduilla on paljon hauskannimisiä aboriginaalien nimeämiä paikkoja Ulladulla ja Tumbarumba näistä hyvinä esimerkkeinä. Takapuoil autossa istumisesta puutuneina päätimme viettää Wagga Waggassa jokusen päivän rauhoittuen ja suunnitellen mitä tekisimme seuraavaksi.

Canberra

Matkasimme Sydneystä Canberraan bussilla neljän tunnin matkan. Sukulaiset olivat meitä vastassa ja olivat varanneet hotellihuoneen, koska parlamentti kokoontui samana viikonloppuna ja kaikki hotellihuoneet olivat varattuina. Ilta oli jo pitkällä, joten päätimme katsella nähtävyydet seuraavana päivänä.

Canberra on y:n muotoinen hallinnon keskus, jossa asustelee 300 000 ihmistä. Canberra on laaksossa, joten saasteet ja sateet jäävät usein sen ylle. Ilman lämpötila voi vaihdella suurestikin: yhtenä päivänä voi olla 40 astetta lämmintä ja seuraavana 10 astetta. Visiittimme aikaan äänestettiin juuri uudesta kaivoslaista, joten kaupunki oli täynnä poliitikkojen ja ministereiden mustia mersuja.

Canberrassa oli kiva käydä, mutta matka jatkukoot!

Sydney – hop on, hop off!

Sydney – tuo kaukainen 4.5 miljoonan asukkaan suurkaupunki. Muistan katselleeni kuvia oopperatalosta ja videoita uuden vuoden ilotulituksesta ajatellen, että tuonne kun joskus pääsisi. Ja täällä sitä nyt ollaan! Löysimme kivan huoneiston Homeaway-sivustolta Camperdownin kaupunginosasta. Sydneyssä asuminen on kallista, mutta hyviä diilejäkin löytää, jos vain jaksaa etsiä. Meidänkin asunto osoittautui paremmaksi, mitä luulimme. Täällä on kattotasanteella uima-allas, tenniskenttä, poreallas ja kuntosali. Katolta näkee keskustan pilvenpiirtäjät. Pimeä tulee kahdeksan aikaan, jolloin miljoonat valot sytyttävät kaupungin yömoodiin.

Alkuviikon vain kiertelimme lähiöiden pikku liikkeitä ja kivoja kahviloita. Loppuviikosta otimme allemme hop on -hop off -bussin. Päivä oli KUUMA ja välillä olo oli kuin paistetulla kananmunalla avokattoisen bussin katolla. Kierros kesti puolitoista tuntia ja kiersi kaikki keskustan tärkeät turistikohteet: oopperatalon, Royal Botanic Gardenin, Hyde Parkin, Chinatownin, Harboursiden sekä Sydney Harbour Bridgen. Kierroksen jälkeen kävimme tekemässä lähempää tuttavuutta vielä oopperatalon ja Royal Botanic Gardenin kanssa.

Vielä oli päivää ja energiaa jäljellä, joten päätimme vielä tehdä veneretken. Tarjontaa retkille oli paljon, me päädyimme kahden tunnin Captain Cook Cruises -kahviristeilyyn. Laiva kierteli Elisabeth, Double ja Rose Bayn sekä Shark Islandin palaten takaisin oopperatalon kulmille. Näimme matkalla nudistirantoja, mahtavia luksuskoteja, paljon purjehtijoita sekä bile- ja hääveneitä. Nähtävästi Sydneyssä on suosittua mennä suurikokoisissa paateissa naimisiin, sillä niitä näkyi paljon. Hääkuvat nähtävästi käydään sitten ottamassa Royal Gardenissa, koska siellä näkyi useita hääkuvaussessioita.

Ilta alkoi jo hämärtää, mutta pakko oli vielä käydä Bondi-kiertoajelu. Bussi kiersi itä-Sydneytä käyden Bondi-rannalla ja sen seutuvilla ajelemassa. Aurinko oli jo laskenut ja vilu hiipi selkäpiitä, kun lopulta saavuimme asunnolle. Olipa oikea turistipäivä!