Jim Morrisonin synnyinsijoilla Melbournessa

MiamiIkkunasta siintää Fort Lauderdale, olemme istuneet bussissa neljä tuntia matkalla kohti Miamia. Päivä alkoi leppoisasti aamu-uinnin ja altaalla loikoilun merkeissä, kunnes mieltämme alkoi askarruttaa huomisen Karibian risteilyn aikataulu. Kyytimme (Florida Shuttle Transportation) oli tarkoitus lähteä aamulla puoli kahdeksalta ja olla perillä puoli kahdeltatoista, laiva lähtee Miamin satamasta neljältä. Aloimme käymään uudelleen läpi Carnival Cruisen sivustoa ja selvittämään miten laivaan nousu oikein tapahtuu. Kävi ilmi, että samasta satamasta samaan aikaan lähtee monia risteilyaluksia ja  turvatarkastuksia on useampi ennen kuin pääsee tekemään check innin. Sivuilla luki, että check in tulee olla tehtynä 1,5 tuntia ennen laivan lähtöä, mutta mitään osviittaa ei annettu siitä, kuinka kauan turvatarkastuksissa menee aikaa.  Päätimme, että varmuuden vuoksi matkaan on lähdettävä jo tänään.

Grayhound LinesErinnäisten bussifirmojen sivustoilla seikkailun jälkeen huomasimme, että ainoa bussi, joka kulkee Miamiin vielä saman päivän aikana on tunnin päästä lähtevä Greyhoundin bussi. Sivustolla myös luki, että paikalla on oltava tuntia ennen, mutta päätimme ottaa riskin. Pakkasimme äkkiä laukut, tilasimme taksin ja ajoimme Melbournen kentälle, josta bussit lähtevät. Onneksi bussi oli myöhässä, joten ehdimme siihen mainiosti ja tässä sitä nyt istutaan. Grayhoundin bussit ovat samaa hintaluokkaa kuin Florida Shuttlekin, tällä yhtiöllä vain ei ole ovelta-ovelle palvelua. Näistä taas toisaalta löytyy ilmainen Wi-Fi, jonka avulla ajan saa kulumaan vallan mainiosti.

Melbourne oli aika hiljainen ja syrjässä oleva paikka. Hotellia varatessamme ajattelimme, että kolmen kilometrin matka bussipysäkille ei ole vaikea matka silloin tällöin käveltäväksi, mutta kyllä se melkein 40 asteen helteessä on aika ylitsepääsemätöntä. Yhtenä pilvisenä päivänä kävelimme 12 kilometrin matkan ostoskeskukseen ja takasin ihan urheilumielessä. Muuten viikko vierähti hotellin altaalla ja rannalla loikoillen, leffassa käyden ja töitä tehden.

Tulipalo - Melbourne - FloridaViikon alussa saimme myös hieman jännitystä elämään, kun puolen yön aikaan alkoi hotellin hälytysjärjestelmä soimaan. Katselimme ikkunasta pihalle ja ihmettelimme mitä oikein tapahtuu. Ihmisiä juoksi pihalla edes takaisin ja lopulta mekin uskalsimme ulos katsomaan mistä on kyse. Meitä lähellä olevan toisen kerroksen huoneiston sprinklerit olivat menneet päälle ja huoneen sisältä tulvi vettä pihalle. Ihmiset kantoivat tavaroitaan ulos huoneiston vieressä ja alapuolella olevista huoneista ja kohta palokuntakin oli jo paikalla. Usean tunnin kuluttua palokunta poistui paikalta ja meille selvisi, että yhteensä kuusi huonetta oli tuhoutunut palon seurauksena, mukaan lukien naapurihuoneistomme. Välillä sitä sattuu ja tapahtuu. Huomenna alkavasta risteilystä ei ole ehtinyt muodostua minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Saapas nähdä mitä siitä tulee 😉

Halpojen Broadway-lippujen metsästys

BroadwayBroadwaystä vielä vähän lisää 🙂 Vaikkei muuten teatteria ja musikaaleja rakastaisikaan, täytyy New Yorkissa ollessa kokea Broadway. Broadwayllä on jokaiselle jotain, sillä se tarjoaa 40 teatterin voimin näytöksiä tragediasta komediaan ja oopperaan, spektaakkelimaisista suurista esityksistä pieniin parin ihmisen näytöksiin. Näytöksiä on yleensä useita päivässä, kuutena päivänä viikossa poislukien maanantai. Usein Broadway-liput jäävät hankkimatta niiden kalliiden hintojen tai kuukausiksi loppuunmyytyjen esitysten takia. On olemassa kuitenkin keinoja, joilla mattimyöhäinenkin voi saada liput halvalla.

Netin kautta lippuja ostaessa (esim. Telechargen ja Ticketmasterin kautta) oston yhteyteen voi liittää alennuskoodin, jolla saa lipun hinnasta tietyn määrän alennusta. Tällaisia koodeja saa Playbill, TheaterMania ja BroadwayBox -sivustoilta. Kaksi ensin mainittua sivustoa vaativat rekisteröitymisen, mutta tarjoavat laajemman valikoiman alennuksia. BroadwayBox ei vaadi rekisteröitymistä, mutta siellä alennuskoodien valikoima on pienempi. Saimme kyseisen sivuston kautta Chris Rockin tähdittämän The Motherf**ker With the Hat -esitykseen 30% alennuksen.

LippuVoit myös mennä jonottamaan lippuja TKTS-kopeille, joissa lippuja myydään pääsääntöisesti saman illan esityksiiin 20%-50% alennuksilla. Jonot voivat muodostua todella pitkiksi, joten kannattaa mennä jonottamaan tarpeeksi ajoissa. Koppeja on New Yorkissa kolme:  The Times Square Booth, The South Street Seaport Booth ja The Downtown Brooklyn Booth.

Useisiin näytöksiin myydään myös teatterin omalla kopilla peruutus- tai myymättä jääneitä lippuja halvalla ennen näytöstä, joten kannattaa ohikulkiessa käydä kysymässä.  Suosituimmissa esityksissä järjestetään arvontoja pari tuntia ennen näytöstä, joista voittaneet saavat ostaa illan näytökseen alennusliput. Näissä esityksissä on yleensä myös mahdollista jonottaa peruutuspaikkoja tai halpoja seisomapaikkoja. Itse onnistuimme saamaan kuukausiksi eteenpäin loppuunmyydyn The Book of Mormon -näytöksen liput jonottamalla peruutuslippuja teatterin edessä viitisen tuntia.

Atlantin aallot Melbourne Beachilla

Sunnuntai, kuumuutta 39°C ja Melbournen ranta kutsui suloisen viileillä vaahtopäillään. Pikaisen Googlauksen jälkeen selvisi, että Melbourne Beach on 10 kilometrin päässä hotellistamme, joten jalkaisin sinne olisi turha yrittää. Marssimme hotellin respaan kysymään millainen julkinen liikenne täällä on, mutta kenelläkään aulassa olevalla ei ollut tietoa julkisista kulkuvälineistä, koska kaikilla täällä on oma auto.

Eli eikun takaisin kaikkitietävän Googlen ääreen. Selvisi, että Melbournen julkinen liikenne kulkee nimellä Space Coast Area Transit ja lähin pysäkki sijaitsee kolmen kilometrin päässä. Matka ei tuntunut pahalta, joten lähdimme kävelemään pysäkkiä kohti. Paha virhe. Tällaisessa kuumuudessa ja suorassa auringonpaisteessa jokainen kävelty metri tuntui viideltä, hiki valui virtanaan ja mukaan varattu vesi loppui puolessa välissä matkaa. Onneksi matkan varrella oli huoltoasema, jossa pystyi tekemään vesitankkauksen. Vihdoin pääsimme pysäkille asti vain huomataksemme etteivät bussit kulje sunnuntaisin. Noh, vieressä oli ravintola, josta saimme tilattua taksin.

Melbourne Beach on Miami Beachin kaltainen saari, jossa on kuulemamme mukaan 56 kilometriä hiekkarantaa. Hiekka on pehmeän valkoista, johon Atlantin isojen aaltojen kelpaa rantautua. Ranta-alue on niin laaja, että valtavat ihmismassat sulautuvat sen varrelle tasaisesti eikä rauhaisaa paikkaa ole hankala löytää. Pitkän rantapäivän ja sushiaterian jälkeen oli aika suunnata taas hotellille. Takseja ei aluksi näkynyt mailla halmeilla, mutta lopulta bongasimme lennosta yhden. Kuski selitti meille, ettei takseilla saa täällä olla “tolppia”, vaan taksi täytyy käytännössä aina soittaa paikalle. Taksifirmoja kuulemma syntyy, kun sieniä sateella ja yksityiset firmat veloittavat turisteilta kaksinkertaisia kuljetushintoja. Paluutaksimme oli Yellow Cap -firman taksi ja hinta todellakin oli halvempi, kuin sen taksin millä rannalle menimme.

Yksi vai viisi tähteä?

Asia mihin matkan alusta asti olemme törmänneet on moninaisten Internet-palveluiden hotelli- ja  ravintola-arvosteluiden luotettavuus, tai oikeastaan sen puuttuminen, oli sitten kyseessä Googlen palvelut, Hotels.com tai vaikkapa keskusteluketjut eri halpalentoyhtiöistä.

Perusideahan tässä “huijauksessa” on se, että yritys tai henkilö palkkaa halvan työvoiman maasta yleensä täydellisen englannin omaavia henkilöitä keskustelemaan positiivisessa sävyssä yrityksestä eri arvostelu ja keskustelupalstoilla. Käytännössähän tästä ei koidu yritykselle kustannuksia kuin ehkä parisensataa dollaria kuussa joten voinette kuvitella miten yleistä se tänä päivänä on, koska voitot ovat kuitenkin mittavia.

Lisäksi samat palkatut henkilöt käyvät aktiivisesti arvostelemassa alueen kilpailevia yrityksiä negatiivisessa sävyssä mikä käytännössä aiheuttaa sen, ettei yhteenkään arvosteluviestiketjuun voi luottaa pätkääkään oli sitten hotelli tai ravintola saanut tähtiä yhden tai viisi.

Toki osa viesteistä on aika helposti havaittavissa markkinointiviesteiksi. Monesti positiiviset viestit ovat hyvin saman tyyppisiä tyyliin:  “Hotelli näyttäisi olevan perheyritys ja he ovat uudistaneet paikkaa jo vuosien ajan,  saavuimme yömyöhään ja siitä huolimatta palvelu oli erityisen ihanaa ja huone erityisen puhdas”.

Voi olla että ongelma korostuu erityisesti Amerikassa, mutta varmasti se on kantautunut jo moneen Euroopan lomakohteeseen. Sama tuntuu koskevan ravintoloita. Lähes jokaisen paikan arvosteluissa on arvosteltu negatiiviseen sävyyn ruokaa, tarjoilijoita, hintoja ja milloin mitäkin. Kuitenkin luukuunottamatta New Yorkin kaupan kassoja, jokaisen ravintolan tarjoilijat ovat palvelleet meitä iloisesti ympäri Amerikkaa eikä ruoassa ole ollut moitteen sijaa lukuun ottamatta yhtä Subwayn pilaantunutta kanasalaattia, josta saatiin onneksi vain pelottavia vatsanväänteitä.

Ruoan kanssahan tämä ei ole niin iso ongelma, koska riski on ainoastaan parista kympistä yleensä seitsemänkymmenen dollarin hujakoille, mutta kun varaa useammaksi viikoksi hotellia San Franciscon laita-alueilta, kommenttien merkitys kasvaa ihan eri perspektiiviin.

Orlandosta etelään

Orlando jää taaksemme istuessamme Florida Shuttle Transportationin bussissa kohti Floridan Melbournea lähellä Palm Baytä. Päätimme tulevan kohteemme pari päivää sitten vertaillessamme hotellien ja kuljetusten hintoja Orlandon ja Miamin välillä. Melbourne on puolentoista tunnin ajon päässä Orlandosta ja näyttäisi olevan syrjässä suurilta turistirysiltä, joten majoitusten hinnat ovat edullisia.

Kuljetuskaan ei kustantanut kahdelta, kuin 80 euroa sisältäen ovelta ovelle -kuljetuksen. Florida Shuttle Transportation näyttäisi pienen tutkiskelun jälkeen olevan hinta-laatu -suhteeltaan paras vaihtoehto matkustaa lyhyitä matkoja Floridan sisällä. Matkan voi kätevästi varata ja maksaa kotisivujen kautta ja kuski soittaa edellisenä päivänä kertoen tarkan noutoajan. Me kyllä ehdimme edellisenä iltana hätääntyä, kun soittoa ei kuulunut, joten soitimme itse kuskille ja sovimme noudosta. Ja tässä sitä nyt istutaan kohti uusia kokemuksia!

Orlando oli ihan toisenlainen elämys verrattuna New Yorkiin. Ihan kuin se olisi rakennettu pelkästään turisteja ajatellen. Orlando on unelmapaikka lapsille tai lapsenmielisille, jotka pitävät teemapuistoista ja shoppailuista outleteilla. Oli yllättävää huomata, että vaikka ikää itsellä onkin jo yli 30-vuotta, SeaWorld ja Magic Kingdom rokkasivat yhä! Siellä olisi myös ollut mahdollista osallistua erilaisiin experience-juttuihin, kuten zombientapporisteilyyn ja Titanicin uppoamiseen. Kaiken kaikkiaan lomailu Orlandossa voi käydä hyvinkin kalliiksi, jos ei pidä budjettiaan kurissa. Mutta oli meillä taas niin mukavata 🙂

Klikkaa kuvaa katsoaksesi koostevideo Orlandosta

*Video:disney magic kingdom & seaworld - orlando